Ammattikeskusjärjestö SAK ja sen jäsenliitot aloittavat ensi viikolla poliittiset työtaistelutoimet vastalauseena hallituksen kaavailemia työelämäheikennyksiä ja sosiaaliturvaleikkauksia vastaan. SAK:n hallituksen varapuheenjohtaja Katja Syvärinen kertoi, että SAK on ilmoittanut asiasta pääministeri Petteri Orpolle (kok.) ja valtiovarainministeri Riikka Purralle (ps.).
Ensimmäinen toimintapäivä on ensi tiistai. Syvärisen mukaan tässä vaiheessa luvassa on ulosmarsseja, erilaisia protesteja ja muita mielenilmauksia. Työtaistelutoimet on rajattu tavalla, joka mahdollistaa hätätyön, eivätkä ne vaaranna omaisuutta tai henkeä ja terveyttä.
– Kohteista tullaan kertomaan yhteisesti ja yksityiskohtaisemmin aina neljä päivää ennen toteuttamista, Syvärinen sanoi mediainfossa.
– Tavoitteenamme on saada hätähuudollemme mahdollisimman paljon näkyvyyttä mahdollisimman pienellä haitalla yhteiskunnalle.
Kolmen viikon ajan, kolmena päivänä viikossa
SAK ja sen ammattiliitot eivät vielä torstaina kertoneet tarkemmin, millaisia toimia on odotettavissa tai millaisella mittakaavalla lähdetään liikkeelle. Tiistain toimista on määrä tiedottaa julkisuuteen perjantaina.
– Tulemme toimimaan kaikissa maakunnissa kolmen viikon ajan, kolmena päivänä viikossa. Toimet porrastetaan niin, että ne eivät pääsääntöisesti tapahdu samana päivänä, samassa paikassa ja samalla alueella, Syvärinen kuvaili STT:lle.
Liittojen edustajat korostivat, että työtaistelun tavoitteena ei ole hallituksen kaataminen, vaan se, etteivät työelämän ja sosiaaliturvan heikennykset toteudu. Toiveena on, että hallitus lähtee aidosti neuvottelemaan asioista työntekijäliittojen kanssa.
– Jos nämä toimet eivät toimi, niin siinä vaiheessa meidän on mietittävä seuraavaa ruuvinkiristystä. Toivomme, että nämä toimivat, Syvärinen sanoi.
Tulevina viikkoina mitään keinoja ei ole kokonaan rajattu pois, mutta Syvärisen mukaan tässä vaiheessa ei ole puhuttu esimerkiksi yleislakosta.
AKT varautuu pitkään rupeamaan
Auto- ja kuljetusalan työntekijäliitto AKT:n puheenjohtaja Ismo Kokko arvioi, että työtaistelutoimissa kyse voi olla jopa kuukausista.
– Tässä on varmaan kaikilla vähän kevyempi alku. En henkilökohtaisesti usko, että tässä nyt ihan hirveästi tapahtuu ihan heti. Kyllä me olemme varautuneet pitkään rupeamaan, Kokko sanoi STT:lle.
Kokko korosti, että kaikki on hallituksesta kiinni.
– Tämä on sillä lailla hassu tilanne, että hallitus on ikään kuin asemoinut itsensä työmarkkinaosapuoleksi työnantajien sijaan, Kokko sanoi.
– Nyt meidän sitten täytyy pyrkiä saamaan heidät sieltä poterosta pois näillä toimilla. Aloitetaan kevyemmin, ja jos ei auta, jatketaan raskaammin. Varaudutaan kuukausien projektiin.
AKT:n puolesta esimerkiksi julkinen liikenne ei ole pysähtymässä ensi viikolla, mutta sitäkään ei ole poissuljettu myöhemmin, jos tilanne niin vaatii.
SAK:n hallitus päätti elokuussa aloittaa järjestöllisen toimintavalmiuden kohottamisen eli painostustoimien valmistelun palkansaajien etujen vartioimiseksi.
SAK:laisten liittojen puheenjohtajat kertoivat torstain tiedotustilaisuudessa hallituksen suunnitelmien herättäneen jäsenistössä epäuskoa ja raivoa. Elinkustannusten nousun myötä duunarikotitalouksien puskurit on jo syöty, mikä pahentaa tilannetta.
Karuja seuraamuksia
Teollisuusliiton puheenjohtaja Riku Aalto nosti infossa esille hallituksen aikeet heikentää työtaisteluoikeutta perustavanlaatuisella tavalla. Kaavaillut 10 000 euron lakkosakot ja henkilökohtaiset 200 euron lakkosakot työntekijöille ovat hallituksen yritys luoda työmarkkinoille pelkoa ja epävarmuutta.
– Jatkossa yksikään työntekijä ei voi olla täysin varma, minkälainen rike työnantajan silmissä on peruste työnsuhteen päättämiselle, toki varoituksen jälkeen, Aalto jatkoi.
Aalto myös huomautti, että työttömyysturvaan ja yt-lakiin tehtävät heikennykset osuvat etenkin suhdanneherkän teollisuuden työntekijöihin.
Palvelualojen ammattiliitto PAMin puheenjohtajan Annika Rönni-Sällisen mukaan työttömyysturvan porrastukset ovat kova isku osa-aikaista työtä tekeville. Heille tulee olemaan vaikeaa täyttää työssäoloehtoa ja päästä ansiosidonnaisen piiriin. Esimerkiksi myyjien ja tarjoilijoiden avoimista työpaikoista puolet on nykyään osa-aikaisia.
– Ihmiset ovat jatkuvassa epävarmuuden tilassa tälläkin hetkellä ja siinä toimeentulon rajamailla. Pienillä vaihtelevilla tuntimäärillä tehdään töitä, ja siihen on välttämätöntä saada soviteltua työttömyyspäivärahaa, silloin kun tunteja on vähän, ja asumistukea, Rönni-Sällinen sanoi.
Kehotuksista mennä kokoaikaiseen työhön ei ole apua tilanteessa, jossa sellaisia työpaikkoja ei ole tarjolla. Rönni-Sällinen kiinnikin huomiota siihen, ettei työnantajille ole esimerkiksi tulossa velvollisuuksia tarjota enempää kokoaikatyötä.
Julkisten ja hyvinvointialojen liiton JHL:n puheenjohtaja Päivi Niemi-Laine puolestaan sanoi, että sovitteluun tuleva esto tehdä vientialojen sopimuksen tason ylittäviä tarjouksia merkitsee sitä, että naisvaltaiset alat betonoidaan matalapalkka-aloiksi.
AKT:n Kokko taas totesi, että hallituksen työelämäheikennyksistä kaikkein suurin silmänkääntötemppu on paikallinen sopiminen. Sillä romutetaan Kokon mukaan työehtosopimusten yleissitovuus.
Kokko ei lähtenyt nostamaan esiin, mitkä heikennyksistä olisivat esimerkiksi juuri AKT:lle kynnyskysymyksiä. Hänen mukaansa lähtökohta on, että työelämän ja sosiaaliturvan heikennyksistä pitäisi päästä eroon.
– Kun ei näitä (heikennyksiä) kohdisteta keneenkään muuhun kuin palkkatyötä tekeviin ihmisiin ja työttömiin, Kokko perusteli STT:lle.
Työnantajajärjestöt moittivat
SAK:n liittojen puheet ja järjestölliset toimet ovat vastuuttomia ja liioiteltuja, sanoo Suomen Yrittäjät kannanotossaan.
Suomen Yrittäjien toimitusjohtaja Mikael Pentikäinen sanoo tiedotteessa olevan valitettavaa, että ay-liike yrittää estää ulkoparlamentaarisin keinoin hallituksen uudistuksia. Suomessa on tehtävä työmarkkinareformeja, jotta julkisen talouden velkaantuminen saadaan kuriin, yrittäjien kannanotossa sanotaan.
EK:n toimitusjohtaja Jyri Häkämies pitää SAK:n ja jäsenliittojen ennakkovaroitusta poliittisista työtaistelutoimista äärimmäisen huolestuttavana. Häkämies sanoi STT:lle toivovansa, että tulevat mielenilmaukset tapahtuisivat vapaa-ajalla eikä niin, että ne vahingoittavat yritysten liiketoimintaa.
Häkämiehen mukaan SAK:n ulostulo kertoo siitä, että osapuolet ovat kaukana toisistaan ja ay-liikkeen kannat etäällä hallituksen ohjelmasta. Hän peräsi ay-liikkeeltä vastauksia Suomen talousongelmiin.
– Kiinnitin tiedotustilaisuudessa huomiota siihen, että kun heiltä kysyttiin ay-liikkeen lääkettä Suomen velkaantumiseen ja työllisyysasteen nostoon, niin ay-liikkeellä niitä lääkkeitä ei tuntunut olevan. Mikä olisi vaihtoehto? Häkämies penäsi.
Hallitusohjelmassa ajetaan Häkämiehen mukaan tarpeellisia uudistuksia, jotka veisivät Suomen työmarkkinamallin lähemmäksi Ruotsia. Esimerkiksi työrauhaa koskevat määräykset ovat vuodelta 1946, eikä niiden uudistamisessa ole neuvotteluista huolimatta edistytty.
– Tässä kurotaan kiinni vuosikymmenten aikana syntynyttä uudistamisvajetta. Nämä toimet ja puhkuminen ovat ylimitoitettuja.
Hän sanoi toivovansa, että nyt vallalla oleva kireä ilmapiiri ei tule leimaamaan koko hallituskautta.
– Mutta näiden SAK-ilmoitusten perusteella on aika kyllä jännitteiset lähikuukaudet tulossa.
Orpo kutsui työmarkkinajohtajat Kesärantaan keskustelemaan
Pääministeri Petteri Orpo (kok.) kertoo kutsuneensa työmarkkinajohtajat pääministerin virka-asunnolle Kesärantaan keskustelemaan ensi keskiviikkona. Hän sanoo esittäneensä kutsun jo aiemmin tällä viikolla niin työnantaja- kuin työntekijäpuolelle.
Hänen mukaansa tarkoitus on käydä läpi hallituksen työmarkkinauudistuksia ja lisäksi puhua muun muassa tulevasta eläkeuudistuksesta, josta on tarkoitus neuvotella kolmikannassa.
Orpo sanoi saaneensa SAK:sta viestiä, että palkansaajien mielenilmauksissa yritetään välttää isompaa vahinkoa.
– Toivon, että tämä pysyy, koska talouden tilanne on vakava.
Orpo kommentoi tilannetta eduskunnassa toimittajille ennen kyselytuntia torstaina.
Esimerkiksi kaupan alan työntekijät ovat hallituksen suunnitelmista huolissaan muun muassa siksi, että heidän mukaansa alalla työnantajat tarjoavat ennen kaikkea osa-aikatyötä. Uskooko hallitus, että sen toimilla kokoaikatyö lisääntyy?
– Lähdemme siitä, että tehdään kannattavammaksi ottaa kokoaikatyötä vastaan. Kun me samaan aikaan rohkaisemme työnantajia ja yrittäjiä siihen, että he uskaltavat palkata kokoaikaistyöntekijöitä, se lisää myös työn kysyntää eli työpaikkoja ja mahdollisuuksia kokoaikaiselle työlle, Orpo sanoo.
Valtiovarainministeri Riikka Purra (ps.) ei kommentoinut tilannetta STT:lle, koska ei ollut vielä perehtynyt asiaan.
Työministeri Arto Satonen (kok.) sanoo, että hänen vetämiensä kolmikantaisten työryhmien idea on nimenomaan, että niissä voidaan täsmentää hallituksen lakiesityksiä.
– Työryhmissä kuunnellaan kaikkia osapuolia, mutta kenellekään ei ole veto-oikeutta, Satonen sanoi ennen kyselytuntia.
Hän toteaa, että mielenilmaukset kuuluvat demokratiaan ja niitä on ollut aina eri hallituksia vastaan.
– Se on ihan luonnollista toimintaa. Mutta sitten kun lähdetään lakkoihin, vaikka ne olisivat pistemäisiäkin, niin toivon, että asiaa harkitaan vähintään kahdesti. Vaikka se onkin laillinen toimenpide, tulee siitä kuitenkin seuraamuksia työnantajalle ja ulkopuolisille.