Ilkka-Pohjalaisessa 17. maaliskuuta ilmestyneessä jutussa käsiteltiin sähkönkäytön optimointia ja kulutuskäyttäytymistä.
Jutun päähenkilö oli seinäjokelainen sähköalan ammattilainen Esa. Hän on vienyt kulutusoptimoinnin nerokkain konstein pitkälle. Ammattilaiselle tämä voi olla kutkutteleva harrastus ja säästökeino, mutta rajusti heilahtelevat sähkön hinnat aiheuttavat lukemattomille suomalaisille kotitalouksille ja yrityksille arkista päänvaivaa.
Kaikilla ei ole mahdollisuutta optimoida. Tavallisen kotitalouden sähkönkäytön optimointiin kuluttama aika, vaiva ja raha ovat pois jostain muusta. Tavalliselle ihmiselle sähkön pitäisi olla jotain sellaista, mikä tulee töpselistä niin kuin vesi hanasta.
Olemme Seinäjoen Energian johtajan Kari Roosin kanssa samaa mieltä siitä, että kotitalouksien ”ei tarvitse pestä pyykkejään öisin ainakaan sähkön hinnan takia”.
Suomessa sähköntuotanto siirtyy voimakkaasti kohti olosuhderiippuvaisia tuotantomuotoja, kuten tuuli- ja aurinkovoimaa. Tämä ilmenee kasvaneena sähkön hintaheilahteluna muiden asioiden pysyessä yhtäläisinä. Tuulisina hetkinä on voi huomata, miten sähkön hinta pyörii nollan tuntumassa ja tuulettomina pakkaspäivinä hinta hipoo jo kipurajaa.
Korkeat hinnat ovat kuluttajille hankalia ja liian edulliset hinnat iskevät tuottajia nilkkaan. Näiden välissä on olemassa kultainen keskitie. Mutta mitä on tehtävä, jotta sähkön hinta tasoittuisi ja kaikki olisivat tyytyväisiä? Korkeiden hintojen tasaamiseksi sähköä pitäisi saada lisää, mutta mistä sähköntuottajat saavat tuottonsa, kun tuulisella säällä tuotanto on korkeimmillaan ja sähkön hinta matelee pohjamudissa?
Tarvitsemme monipuolisen lisätuotantokapasiteetin rinnalle joustavaa suurkulutusta, joka kykenee säätelemään sähkön käyttöään tuotantotilanteen nopeasti muuttuessa. Harva suurkuluttaja kuitenkaan pystyy tai haluaa keskeyttää prosessinsa sähköntuotantotilanteen mukaan.
Digitaalisen teollisuuden kasvun myötä asiat ovat muuttumassa. Internetin ja globaalien laskentamarkkinoiden synnyn myötä on kehittynyt tilatonta laskentaa tekevä joustava datakeskusteollisuus. Joustavat datakeskukset mahdollistavat gigawattien portaattoman tehonsäädön, jonka lisäksi laskennasta saatava reaaliaikainen tulovirta takaa ”ylituotantotilanteissa” pohjahinnan tuottajalle.
Joustavat datakeskukset ovat nopeasti kehitettäviä ja modulaarisia laskentayksiköitä, joita voidaan sijoittaa minne tahansa, mistä löytyy sähköä ja kohtuulliset tietoliikenneyhteydet. Reaaliaikainen tulovirta loisi Suomen toisinaan hyvinkin edullisesta sähköstä kansainvälisen vientituotteen laskentapalveluiden muodossa niin kuin Islanti vie sähköä alumiinina maailmalle.
Joustavien datakeskuksien sähkönkulutusprofiili on ainutlaatuinen, joten toivottavasti niiden tutkimukseen ja kehittämiseen kiinnitetään huomiota. Ne nimittäin kykenevät turvaamaan nykyisten ja tulevien energiainvestointien takaisinmaksuaikoja ja tarjoavat sähkömarkkinoiden kaikille osapuolille ennustettavuutta ja vakautta.
Thomas Brand
tutkimusjohtaja
Coinmotion Oy
Jaakko Kaijala
datakeskusasiantuntija, hall. pj.
Nordblock Oy