Säh­kö­kat­koon va­rau­tu­mi­nen ei ole kal­lis­ta – Lue pa­lo­pääl­li­kön vinkit

Etelä-Pohjanmaa
Varaava takka säilöö hyvin lämpöä.
Varaava takka säilöö hyvin lämpöä.
Kuva: Jussi Leinonen

Omakotitaloihin ei lakien mukaan ole pakko rakentaa tulisijaa. Suurin osa kuitenkin haluaa taloonsa takan. Monelle se on sisustuselementti, mutta sähkökatkon aikana yllättävän tärkeä varalämmönlähde.

Takka parantaa kriisivalmiutta merkittävästi:  Sähkökatkon aikana takkatuli lämmittää asuntoa ja mahdollistaa ruuanlaiton. Jos sähköä saadaan, mutta sitä kuluu Suomessa liikaa, tulisijat leikkaavat kulutushuippuja ja estävät verkon ylikuormittumista.

Aikaisemmin oli itsestään selvää, että tulisija asennettiin uuteen omakotitaloon, mutta näin ei enää ole. Tulisija- ja savupiippuyhdistys TSY ry:n puheenjohtaja Kari Sivula on tilanteesta huolissaan. Myrskyt ovat ennenkin katkaisseet sähköt laajoilta alueilta.

– Omakotirakentajat luottavat siihen, että lämmitysenergiaa on aina riittävästi saatavilla eikä pitkiä sähkökatkoksia tule. Tuntuu siltä, että ihmisillä on kovin lyhyt muisti, Sivula kommentoi yhdistyksen verkkosivulla.

Turvaa edullisesti

Omakotitalossa ja rivitalossa voidaan varautua sähkökatkoihin muillakin tavoilla. Vinkkejä tähän antaa Etelä-Pohjanmaan pelastuslaitoksen Seinäjoen paloaseman palopäällikkö Matti Hietalahti.

Hietalahti huomauttaa, että rakennuksen lämmitysjärjestelyt vaikuttavat varajärjestelmiin.

– Rakennuksen sähköpääkeskus voidaan varustaa esimerkiksi vaihtokytkimellä, jolla voidaan yksinkertaisesti kytkimestä ohjata sitä, otetaanko sähkö sähkökeskukselle valtakunnanverkosta vai vaihtoehtoisesti varavoimakonetta varten asennettavasta pistokkeesta, Hietalahti selvittää.

Kalliista lystistä ei ole kyse.

– Omakotitaloon kytkin maksaa noin 100 euroa ja asennustyö päälle. Varavoimakoneita saa nykyisin järkevään hintaan.

Hietalahti opastaa, että varavoimakoneen mitoituksessa tulee huomioida muun muassa se, mitä sen avulla halutaan saada aikaiseksi.

– Mikäli tarkoitus on ylläpitää vain välttämätöntä eli pitää vaikka talo lämpimänä ja asuttavassa kunnossa, ei tehontarve ole yleensä kovin suuri yhdistettynä tulisijojen käyttöön, Hietalahti sanoo.

– Esimerkiksi kaukolämmössä lämmönvaihdin ja kiertovesipumput tai öljylämmityksessä öljypoltin ja kiertovesipumppu sekä keskuslämmitykseen tavanomaisesti liittyvät apulaitteet tarvitsevat vain vähän sähkötehoa. Sähkölämmitteisen talon koko lämmitysjärjestelmälle varavoimakoneen tulisi kuitenkin olla kookas.

Jääkaappi ja pakastin eivät tarvitse paljon sähköä.

– Jos ei ole hellaa, voi varavoimaa käytettäessä valmistaa ruokaa esimerkiksi suko-pistokkeella varustetulla induktiolevyllä. Nämä maksavat muutaman kympin, Hietalahti tietää.

Ei kaikkia kerralla

Palopäällikkö neuvoo, ettei kaikkia sähkölaitteita ole järkevää käyttää yhtä aikaa, vaan vuorotella saatavilla olevan sähkötehon mukaisesti.

– Omakotitaloissa jo muutamien kilowattien varavoimateholla saadaan laitteiden käytön vuorottelun avulla paljon aikaiseksi ja estetään lämmittämättömälle rakennukselle pakkasesta aiheutuvat vahingot.

Asiantuntija kannustaa miettimään käytännönläheisesti juuri oman kodin olosuhteet, tarpeet ja mahdollisuudet. Tavalliselle kansalaiselle saattavat kuulostaa yksinkertaisuudesta huolimatta haastavilta. Hietalahti painottaakin, että järjestelyt pitää suunnitella ja asentaa normitilanteessa.

– Myös harjoittelu on tärkeää. Lyhyen ja selkeä ohjeen laadintakin voisi olla paikallaan, jotta asia muistuu mieleen seuraavalla kerralla.

Ilmoita asiavirheestä