Suomi on saavuttanut vuoden 2015 jälkeen vain yhden arvokisamitalin yleisurheilun olympia- ja MM-tasolla, kun seiväshyppääjä Wilma Murto palautti sinivalkoiset värit maailmanmestaruusmitalien pariin kaksi vuotta sitten Budapestissä.
Tokion MM-kilpailuissa nollan mitalin saldo näyttää jälleen realismilta, mutta 22-vuotiaalla ottelijalahjakkuus Saga Vannisella on vielä painava sanansa sanottavana. Nuorten kisoissa kaiken voittanut Vanninen aloittaa perjantaina ensimmäistä kertaa aikuisten arvokisojen seitsenottelun tilanteessa, jossa hän pystyy aidosti haastamaan lajin mitalisuosikit.
Tampereen Pyrinnön yleisurheilija on kehittynyt viimeisen vajaan vuoden aikana merkittävissä määrin virolaisen urheilulegendan Erki Noolin valmennuksessa. Heinäkuussa Vanninen siirsi Satu Ruotsalaisen nimissä olleen seitsenottelun Suomen ennätyksen historiaan, kun hän voitti Norjassa alle 23-vuotiaiden Euroopan mestaruuden 6 563 pisteen ennätyspotilla.
– Hänen pitäisi olla paremmassa fyysisessä kunnossa kuin ennen Bergeniä. Hän on paremmassa vireessä, mutta saa nähdä, mitä kilpailu tuo, kymmenottelun olympiavoittaja Nool ilmoittaa hymyillen.
55-vuotias Nool tietää, mistä puhuu. Itsenäisen Viron ensimmäisen yleisurheilun olympiakullan Sydneyssä 2000 voittanut ex-ottelija oli valmentamassa jo vuonna 2003 Italian Giuseppe Gibiliscon MM-kultaan omassa mielilajissaan seiväshypyssä.
Nool oli vuosina 2007–2015 Viron parlamentissa, mutta valmentaminen on pysynyt virolaisen sydämessä. Hän perusti Viroon menestyvän valmennuskoulun jo urheilu-uransa aikana 27-vuotiaana.
Hyvää fiilistä
Vanninen oli vuosi sitten varsin syvissä vesissä. Urheilija oli jo pitkään kärsinyt selkävaivoista, ja Pariisin olympialaisista käteen oli jäänyt 15. sija pistein 6 163.
Loka-marraskuun vaihteessa Vanninen otti haasteen vastaan, kun valmennusyhteistyö alkoi Tallinnassa Noolin kanssa.
Nool on valmentajana jämpti ja tiukka, mutta samalla leppoisa ja helposti lähestyttävä. Ystävällisen ja sosiaalisen virolaisen harjoituksissa saa vitsailla. Tänä vuonna Vanninen on silminnähden rentoutunut esimerkiksi median edessä, ja myös Nool kertoo havainneensa muutoksen suojattinsa kehonkielessä.
Onnistumisilla ja menestyksellä on tietysti iso merkityksensä. Kaksikko poimi valmennusyhteistyönsä hedelmiä jo maaliskuussa, kun Vanninen jyräsi hallissa viisiottelun EM-kultaan ja MM-kultaan.
– Kyllä me yritämme vitsailla harjoituksissa. Haluan, että minun urheilijani voivat sanoa kauden tai koko uransa jälkeen, että tämä oli hyvää aikaa. Vaikka huippu-urheilu on vaikeaa, tosi vaikeaa, siinä pitäisi olla sellaista fiilistä, että siitä myös nauttii, Nool kuvailee.
Moniottelut ovat äärimmäisen haastavia lajeja, sillä menestyäkseen urheilijoiden on venyttävä onnistumisiin lyhyessä ajassa useassa eri lajissa. Pienikin epäonnistuminen on karistettava mielestä hetkessä.
– Rauhoittuminen ja relax on urheilussa ehdottoman tärkeää, Nool sanoo.
"Juoksu on kaikkein tärkeintä"
Kun Vannisen ja Noolin yhteinen projekti alkoi, virolaisvalmentaja kiinnitti huomiota Vannisen tukilihaksistoon ja juoksukuntoon. Sen jälkeen Nool laittoi Vannisen juoksemaan kovaa.
Tällä kaudella Vanninen on lohkaissut roppakaupalla sekunteja 800 metrin ennätyksestään ja tehnyt lajikohtaiset ennätyksensä myös 100 metrin aidoissa, korkeudessa ja pituudessa.
Nool peräänkuuluttaa valmentamisessaan juoksemisen merkitystä.
– Minusta urheilijoiden pitää juosta paljon. Lentopallosta en tiedä niin paljon, mutta yleisurheilussa juoksu on kaikkein tärkeintä. Kuntoharjoitukset ja muut pitää rakentaa siten, että pystyy juoksemaan paljon eikä tule loukkaantumisia.
– Keskivartalon pitää myös olla hyvässä kunnossa. Se vähentää myös loukkaantumisriskiä, ja teknisiä suorituksia on paljon helpompi tehdä, virolainen alleviivaa.
Keihäs murheenkryyninä
Vanninen on MM-kisoissa ottelijoiden tämän kauden tilastossa kolmantena, mutta kovista nimistä Nafissatou Thiam ja Katarina Johnson-Thompson eivät ole otelleet vielä tällä kaudella.
Vannisen heikoin kohta ottelussa on tällä hetkellä keihäänheitto, jossa hän on heittänyt tällä kaudella vain 43,74. Vanninen myöntää asian.
– Erkin kanssa olemme muuttaneet tekniikkaani. Minun pitäisi malttaa pitää käteni takana ja saada tuki maahan. Heiton onnistuminen on satunnaista, mutta kisa on aina kisa, ja siinä on mahdollista onnistua, Vanninen muistuttaa.
Ottelija on muuten luottavaisena MM-ottelun alla.
– En tiedä, onko tässä mitään sellaista ihmeellistä. Joka lajissa pitää tehdä hyvä tulos. Ei tässä mitään sen ihmeempiä taktiikoita luoda, vaan katsotaan ne sitten 800 metrin kohdalla, Vanninen naurahtaa.
Seitsenottelun mitalitaso on heitellyt viime vuosien arvokisoissa. Viime vuoden olympialaisissa pronssiin vaadittiin 6 707 ja Tokion 2021 olympialaisissa 6 590 pistettä. MM-kisoissa kaksi vuotta sitten pronssilukema oli 6 501 ja kolme vuotta sitten 6 755.
Nool lataa Vannisen kohdalla tiukan pisterajan mitalimahdollisuuksista kysyttäessä.
– Suoraan sanottuna jos hän haluaa mitalin voittaa, hänen pitäisi olla valmis tekemään 6 700 pinnaa. Mitaliin ei välttämättä tarvitse niin hyvää tulosta, mutta sellainen 6 700 pisteen valmius hänellä pitäisi silloin olla.