Keskustalle oli vakava virhe osallistua hallitusyhteistyöhön historiansa suurimman vaalitappion jälkeen neljä vuotta sitten. Näin arvioi pitkän linjan keskustavaikuttaja Seppo Kääriäinen STT:lle.
Hallitukseen lähtöä vielä pahensi Kääriäisen mukaan se, että keskustassa ei ollut riittävästi analysoitu, mitä vihervasemmiston politiikka tarkoittaa 2020-luvulla. Se ei todellakaan ollut mitään punamultapolitiikkaa, mikä varmasti yllätti keskustan päättäjät, hän uskoo.
– Pitää muistaa, että keskusta on hävinnyt nyt kahdet eduskuntavaalit peräkkäin, ensin 18 paikkaa ja sen päälle kahdeksan paikkaa. Vuoteen 2015 verrattuna yli puolet eduskuntaryhmästä on hävinnyt taivaan tuuliin, kyllä sen pitäisi kertoa, mitä kello on lyönyt, Kääriäinen sanoo STT:lle.
Keskustalla on jatkossa 23 edustajaa. Se ei saanut voittoa missään vaalipiirissä.
Vielä neljän vuoden takaisissa vaaleissa se oli ykkönen Savo-Karjalan, Keski-Suomen, Oulun ja Lapin vaalipiireissä. Näistä muissa kuin Keski-Suomessa perussuomalaiset kiilasi nyt kärkeen. Keskustalla onkin edessään pohdinta muun muassa siitä, miten näillä alueilla saadaan kannatusta takaisin.
Kääriäisen mielestä sellaista johtopäätöstä ei voi vetää, että keskustan tarina suurena puolueena olisi lopussa. Puolueen ei hänen mielestään pidä alistua olemaan keskimäärin 10 prosentin kannatuksen puolue tästä ikuisuuteen.
– Nyt pitää lähteä miettimään nousun eväitä. Pitää mennä peilin eteen, märehtiä menneet, tehdä itsekriittinen tarkastelu omasta politiikasta ja toiminnasta, mutta ei paniikissa, eikä syyttelevässä mielessä.
Vielä vuoden 2015 vaaleissa keskusta sai eduskuntaan 49 paikkaa.
Menneet pitää märehtiä
Saarikon mukaan keskustan eduskuntaryhmä on nyt pienempi kuin sataan vuoteen. Kääriäisen mielestä sellaista johtopäätöstä ei voi vetää, että keskustan tarina suurena puolueena olisi lopussa. Puolueen ei hänen mielestään pidä alistua olemaan keskimäärin 10 prosentin kannatuksen puolue tästä ikuisuuteen.
Kääriäisen mielestä oppositioon jääminen on tervejärkinen ratkaisu. Se myös kunnioittaa kansanvaltaa. Suosion kasvu oppositiossa ei silti ole automaatio.
– Nousu täytyy tehdä itse, eikä se ole helppo eikä lyhyt tie. Neljässä vuodessa pitää saada jo jälkeä aikaan, mutta en usko, että neljä vuotta riittää vaikkapa puolueen nostamiseen johtavaan asemaan.
Varsinaisena keskustan totuuden hetkenä Kääriäinen pitää vuoden 2025 kunta- ja aluevaaleja.
– Niissä maisemissa katsotaan, mistä puusta keskusta on tehty.
Saarikko ei pyörrä päätöstä
Saarikko korosti, että hänen kantansa on yksiselitteinen, kun häneltä Ylen haastattelussa kysyttiin myöhemmin maanantaina, voisiko keskusta vielä pyörtää päätöksensä hallitukseen lähdöstä.
Keskustan takana on kahdeksan vastuun vuotta. Saarikko myöntää, että kummankin keskenään hyvin erilaisen hallituskauden lopputulemana suomalaisten luottamus keskustaan on laskenut rajusti.
Hän sanoo keskustan halunneen näissä vaaleissa korostaa tehtäväänsä politiikan keskikentän voimana ja koko Suomen puolueena, mutta liian harva äänestäjä vakuuttui tästä.
Vaalivoittaja kokoomus löytää Saarikon mukaan enemmistöhallitukseen kumppaneita muualta.
– Äkkiä laskien minun käsitykseni mukaan kokoomuksella on ainakin kolme eri vaihtoehtoa, kaikki ilman keskustaa, saavuttaa enemmistöhallitus.
Vaihtoehdot olisivat porvarihallituspohja kokoomuksella ja perussuomalaisilla, sinipuna kokoomuksella ja SDP:llä tai hallitus, jossa kaikki kolme suurinta ovat mukana.
Some ei ole avaruustiedettä
Keskustan sisältä alkoi maanantaina kuulua ajatuksia tarpeesta vaihtaa puoluejohtoa. Ylen haastattelussa ainakin europarlamentaarikko Mauri Pekkarinen ja kansanedustaja Anne Kalmari esittivät näkemyksiään siitä, että puolueen johtoa pitäisi uusia.
Kääriäinen sanoo kunnioittavansa Saarikon ilmoitusta, jonka mukaan tämä tekee henkilökohtaiset ratkaisunsa vasta kevään kuluessa.
– Aikalisän ottaminen on minusta viisautta. Ei tuollaisia henkilökohtaisiakaan ratkaisuja ole syytä tehdä kiireen hötäkässä ja vielä vaalitappion aiheuttamissa ikävissä tunnelmissa.
Paljon on Kääriäisen mukaan muuttunut, ihan vaalikampanjoinnissakin.
Näyttää siltä, että varsinkin perussuomalaiset on ottanut sosiaalisen median, kuten Tiktokin, paremmin haltuun kuin muut puolueet.
– Sekään ei ole avaruustiedettä. Kaikki vaalivaikuttamisen keinot täytyy käydä tarkkaan läpi, ei pidä hurmaantua yhdestä keinosta, vaan pitää pyrkiä järkevään yhdistelmään, kuinka saadaan sanomaa läpi ja voidaan vaalivaikuttaa ihmisiin.
Yhdessäkään vaalipiirissä ei voittoa
Keskusta menetti sunnuntain vaaleissa kahdeksan paikkaa eduskunnassa, eli sillä on jatkossa 23 edustajaa. Se ei saanut voittoa paikoissa tai äänestysprosentissa mitattuna missään vaalipiirissä.
Puolueen kannatus romahti kuitenkin jo neljä vuotta sitten. Juha Sipilän (kesk.) pääministerikauden jälkeen eduskuntavaaleissa vuonna 2019 se menetti 18 paikkaa. Keskusta kuitenkin lähti hallitukseen mukaan, mikä herätti heti tuoreeltaan ihmetystä. Toisaalta puolue sai läpi pitkään havittelemansa maakunnat eli hyvinvointialueet.
Vuoden 2015 vaaleissa keskusta voitti ja sai eduskuntaan 49 paikkaa.