Valtiotasolla ei olla tyytyväisiä meihin kansalaisiin.
Viime vuonna kassanvartijat ynnäsivät, että alentamalla liikennenopeuksien ylistysten rikesakon rajaa ja nostamalla rikesakon määrää kilisee valtion kassaan kunnon lisäpotti. Toisin kävi. Me epäkelvot kansalaiset aloimme ajamaan liikennesääntöjen mukaan. Kaasujalka keveni oikein kiitettävästi. Sen perusteella voi todeta, että kerrankin tehtiin päätös, joka toteutti juuri sitä mitä pitikin. Tässä tapauksessa lisättiin liikenneturvaa.
Mutta eipä oltukaan tyytyväisiä. Nyt suunnitteilla on laskea rikesakon rajaa 8 ylinopeuskilometristä 1-2 kilometriin. Ymmärsimme nimittäin tarkoitusperän väärin. Ei ollut tarkoitus taata turvallista matkaa kansalaisille, vaan pyrkimys oli sakotta enemmän. Nyt valtionbudjetissa on iso lovi, koska sakotustavoitteesta jäätiin jopa 20 miljoonaa euroa.
Vuoden vaihteen tienoilla automaattikameroiden määrä nousee 60:stä noin 150 kappaleeseen. Onko niiden tarkoitus lisätä liikenneturvallisuutta vai kerätät rahaa? Liikkuvan poliisin perinneyhdistys otti tähän kantaa kesällä antamassaan julkilausumassa (kyseinen yhdistys luotiin liikkuva poliisi lakkauttamisen jälkeen ylläpitämään liikkuvan poliisin perinnettä). Lauselmassa esitettiin, että kameroita ei sijoitettaisi suorille tienpätkille, vaan nimenomaan vaarallisiin paikkoihin, kuten mutkiin ja risteyksiin. Sinne, missä nopeuden alentaminen oikeasti lisää turvallisuutta. Lauselmassa myös ehdotettiin, että Ruotsin tapaan kamerat voisivat olla vaikka maalattu huomiovärillä ja niitä edeltää kyltti, joka huomauttaa edessä olevasta kamerasta. Miksi? Koska tarkoitus ei ole luoda autoilijalle sakkoansaa, vaan parantaa tiellä liikkuvien turvallisuutta.
Kolumnin otsikkoon viitaten: Sääntöjen noudattaminen ei siis ole kannattavaa. Ei ainakaan kassanhoitajan näkökulmasta. Meille tielläliikkujille se vaikuttaisi sen sijaan erinomaiselta ratkaisulta. Kaasujalan saa siis jatkossakin pitää kevyenä ja valtion kassaa voidaan kartuttaa muilla keinoin, kuin toivomalla ihmisten sortuvan sääntöjen rikkomiseen.
Laura Syväoja
päätoimittaja