Vuosia väännetty saamelaiskäräjälain muutosesitys etenee tänään eduskunnan lähetekeskusteluun.
Hallitus antoi asiasta esityksen joulukuussa. Saamelaiskäräjien tuore puheenjohtaja Pirita Näkkäläjärvi kertoo STT:lle saamelaisyhteisön olevan varovaisen toiveikas sen suhteen, että laki saataisiin tällä hallituskaudella viimein maaliin.
Hänen mukaansa ilmassa on monia hyviä signaaleja. Niistä yksi on se, että lakiesitys on otettu käsittelyyn jo hallituskauden alkumetreillä.
– Tässä on poikkeuksellisen hyvät lähtökohdat eduskunnan käsittelylle. Tässä on taustalla hallitusohjelman selkeä kirjaus, meillä oli todella hyvät neuvottelut oikeusministeri Leena Meren (ps.) kanssa, ja hallituksen esitys tuli yksimielisenä eduskuntaan, Näkkäläjärvi sanoo.
Näkkäläjärvi sanoo ymmärtäneensä, että RKP:lle saamelaiskäräjälain uudistus oli kynnyskysymys hallitukseen lähdölle. Myös kansanedustaja Eva Biaudet (r.) on todennut, että yksi puolueen hallitusyhteistyölle asettamista vaatimuksista oli hallitusohjelmaan sisällytettävä kirjaus saamelaiskäräjälaista.
Itsemääräämisoikeus lisääntyy
Lakiesitys vahvistaa saamelaisten itsemääräämisoikeutta ja pyrkii parantamaan saamelaiskäräjien toimintaedellytyksiä.
Näkkäläjärvi on esitykseen kokonaisuudessaan tyytyväinen.
– Se (esitys) on tietenkin montaa kertaa neuvoteltu, siinä näkyy monen tahon kädenjälki. Sen pitäisi varmaan olla sellainen, että se on kaikkien hyväksyttävissä.
Esimerkiksi vaaliluetteloon merkitsemisen edellytyksiä uudistettaisiin. Jatkossa vaaliluettelon osalta on kyse vain oikeudesta äänestää ja asettua ehdolle saamelaiskäräjien vaaleissa eikä siitä, ketä voidaan pitää saamelaisena.
– Kokonaisuutena mentäisiin monessa asiassa eteenpäin. Ennen kaikkea saataisiin ratkaistua sekä tämä pohjoista repivä kiistely että nämä ihmisoikeusloukkaukset, jotka Suomessa ovat voimassa liittyen saamelaiskäräjien vaaliluetteloon.
Lain aikainen käsittely ilahduttaa
Lakia valmistellut oikeusministeriön lainsäädäntöneuvos Yrsa Nyman on tyytyväinen, että laki on tuotu käsittelyyn heti hallituskauden alussa.
– On ehdottomasti hyvä asia, että eduskunta pääsee käsittelemään tätä heti vaalikauden alussa. Se on ollut haasteena monta kertaa aiemmin, että laki on saatu eduskuntaan ihan viime vaiheessa. Nyt on hyvin aikaa käsitellä esitystä rauhassa.
Lain uudistamista on pohjustettu jo kymmenen vuoden ajan. Esitys kaatui myös viimeksi hallituskauden viime metreillä perustuslakivaliokunnassa, jossa esityksen käsittely keskeytettiin aikatauluhaasteisiin vedoten.
Nymanin mukaan lain käsittelyä helpottaa se, että lakiesitys on lähes samanlainen kuin viime hallituskaudella. Eduskunnassa järjestettiin tuolloin laajoja kuulemisia lain tiimoilta.
– Perustuslakivaliokunta kuuli valtiosääntöoikeuden asiantuntijoita, ja he pitivät esitystä perusteltuna ja hyvänä. Esityksessä ei ollut mitään, joka olisi estänyt esityksen hyväksynnän. Tiedämme siis, mitä perusratkaisuista ajatellaan.
Toiveissa faktapohjainen keskustelu
Nyman sanoo toivovansa, että laista käydään tällä kierroksella faktoihin pohjautuvaa keskusteltua.
– Viimeksi etenkin saamelaisnuoret kokivat keskustelun jopa traumatisoivana ja vihapuhetta esiintyi. Toivottavasti ei nähtäisi sellaista tällä kertaa.
Lain vastustajia on hiertänyt etenkin niin sanotun lappalaiskriteerin poistaminen osana uudistusta. Lappalaiskriteeri määrittelee saamelaiseksi henkilön, joka "on sellaisen henkilön jälkeläinen, joka on merkitty tunturi-, metsä- tai kalastajalappalaiseksi maa-, veronkanto- tai henkikirjassa". Lakimuutoksen myötä saamelaiskäräjien vaaliluettelo koottaisiin kokonaan uudelleen uudistettujen kriteereiden mukaisesti.
Saamelaisneuvoston mukaan vuodesta 2011 lähtien korkein hallinto-oikeus (KHO) on vastoin saamelaiskäräjien tahtoa hyväksynyt yhteensä 161 henkilöä saamelaiskäräjien vaaliluetteloon.
On mahdollista, että suuri osa näistä henkilöistä jäisi uudistuksen myötä vaaliluettelon ulkopuolelle.
Lakiuudistuksessa itsenäinen ja riippumaton muutoksenhakulautakunta toimisi ensimmäisenä muutoksenhakuasteena vaaliluetteloa koskevissa asioissa saamelaiskäräjien hallituksen sijaan.
Nymanin mukaan kansainvälisessä oikeudessa lähdetään siitä, että alkuperäiskansoilla on oikeus määrätä omasta jäsenyydestään. Suomessa lain mukaan saamelaiskäräjät edustavat saamelaisia. Siksi heillä on itse oikeus päättää jäsenyyden kriteereistä, Nyman sanoo.
– Mikään ihmisoikeussopimus tai asiakirja ei sisällä mitään määritelmää siitä, millä tavalla pitäisi määrittää alkuperäiskansaan kuuluva henkilö. Oikeus kuuluu nimenomaan alkuperäiskansoille.
Myös YK:n Ihmisoikeuskomitean julkaisemien ratkaisujen mukaan Suomi on loukannut kansalaisoikeuksia ja poliittisia oikeuksia koskevaa yleissopimusta saamelaiskäräjien vaaliluetteloon hyväksymistä koskevissa valitusasioissa. Myös YK:n rotusyrjinnän vastainen komitea on antanut vastaavan ratkaisun vuonna 2022.
Saamelaiskäräjät toivoo eteenpäin siirtymistä
Näkkäläjärven mukaan lain tarkoituksena on pitää huolta siitä, että saamelaisia edustava elin edustaa aidosti saamelaisia.
– Eli ne, jotka sen äänestävät, olisivat saamelaisia ja ne, jotka siellä edustajina istuvat, olisivat saamelaisia.
Näkkäläjärven mukaan samanlaista keskustelua alkuperäiskansaan kuulumisen määrittelystä on nähty myös Kanadassa ja Yhdysvalloissa.
– Emeritusprofessori Veli-Pekka Lehtola on todennut Ylen haastattelussa, että tämä on osa maailmanlaajuista liikettä. Kun alkuperäiskansat ovat saaneet oikeuksia, siitä on tullut hyväksyttyä tai jopa jollain tapaa haluttua kuulua alkuperäiskansaan. On paljon ihmisiä, jotka eivät aidosti kuulu elävään alkuperäiskansakulttuuriin, mutta haluaisivat kuulua.
– Siinä voi olla pohjalla kuviteltuja tai aitoja etuja (alkuperäiskansaan kuulumisesta), hän lisää.
Näkkäläjärvi toivoo, että saamelaisia kuunneltaisiin asiassa tarkalla korvalla. Saamelaiskäräjät ovat osallistuneet esityksen rakentamiseen hyvin intensiivisesti jo 12 vuoden ajan. Saamalaiskäräjälakilobbaukseen on mennyt paljon aikaa, ja nyt resursseja haluttaisiin siirtää muihin asioihin, hän sanoo.
– Me mielellään varmistaisimme, että pystymme siirtämään kaikki kolme Suomessa elävää saamen kieltä seuraaville polville. Haluaisimme vahvistaa kulttuuria ja saamelaisalueen elinvoimaa. Näihin olisi kiva saada vapautettua energiaa ja resursseja.
---
Lähteenä käytetty myös ihmisoikeusjärjestö Amnestyn artikkelia lakiuudistuksesta.