Kiotosta on tulossa Japanin ensimmäinen kaupunki, jossa on erikseen turisteille suunniteltu joukkoliikennepalvelu, kertoo sanomalehti Sankei.
Japanin entinen pääkaupunki kertoi keväällä, että se avaa kesäkuussa kaksi turisteille suunnattua, kaupungin suosituimpien nähtävyyksien kautta kulkevaa pikabussilinjaa. Lippu bussiin maksaa 500 jeniä eli yli kaksi kertaa enemmän kuin tavallisesti, mutta kyytiin voi nousta myös bussit ja metrot kattavalla vuorokausilipulla. Nykykurssilla 500 jeniä on noin kolme euroa.
Matkustajille tarjotaan opastusta sekä busseissa että pysäkeillä.
Lisäksi neljää muuta kaupungin sisäistä bussireittiä muutetaan niin, että turistien liikkuminen on entistä sujuvampaa.
Muutokset ovat osa vajaan 1,5 miljoonan asukkaan kaupungin toimia kitkeä liikaturismin ongelmia, jotka olivat yksi alkuvuonna järjestettyjen pormestarinvaalien kärkiteemoista.
– Olemme todella kiitollisia, että monet turistit haluavat vierailla Kiotossa. Turismin ja paikallisten elämän yhteensovittaminen on vakava ongelma, joka meidän pitää yrittää ratkaista, pormestariksi valittu Koji Matsui sanoi toimittajille ensimmäisenä työpäivänään 26. helmikuuta.
Turistit ovat aiheuttaneet närkästystä paikallisten keskuudessa etenkin joukkoliikenteessä: jonot suosittujen nähtävyyksien lähellä sijaitsevilla pysäkeillä ovat usein niin pitkiä, että kaikki eivät mahdu ensimmäisenä saapuvaan bussiin. Toinen yleinen ärtymyksen aihe on käytöstavat. Sankei-sanomalehden mukaan geishoistaan tunnettu Gionin kaupunginosa on päättänyt kieltää turisteilta pääsyn osalle alueen sivukujista sakon uhalla. Kuitenkaan ainakaan vielä toukokuun puolessavälissä kiellosta kertovia kylttejä ei alueella näkynyt.
Pormestari Matsui on luvannut harkita myös turistien maksaman majoitusveron nostoa ja kaupungin ulkopuolelta tulevan yksityisautoilun rajoittamista kiireisimpinä matkailukausina.
Vuonna 2018 käyttöön otetun majoitusveron määrä vaihtelee tällä hetkellä 200 jenistä 1 000 jeniin per yö eli noin reilusta eurosta päälle kuuteen euroon. Kaupungin vero-osastolta kerrotaan STT:lle, että veron tuottoja on korvamerkitty muun muassa uusien bussireittien operointiin ja matkailijoiden käytöstapojen muuttamiseen.
Käytösohjeistusta julisteissa ja lentolehtisissä
Kioton toimet liikaturismin haittojen hillitsemiseksi ovat keskittyneet viime vuosina juuri ruuhkiin ja käytöstapoihin, Kioton matkailun edistämisviraston kestävän kehityksen johtaja Yusuke Fujiki sanoo STT:lle.
Matkailijoille kerrotaan sopivista käytöstavoista esimerkiksi julisteissa ja lentolehtisissä. Ruuhkia on yritetty helpottaa ohjaamalla matkailijoita vähemmän tunnetuille alueille ja tarjoamalla ajantasaista tietoa ja videokuvaa väkimääristä suosituimmissa kohteissa, kuten Arashiyamassa ja Kiyomizu-dera-temppelissä.
– Bussit ja metrot ruuhkaantuvat myös isojen laukkujen takia. Yritämme saada turistit käyttämään säilytyslokeroita tai lähettämään matkatavaroita majapaikkaansa jo Kioton pääasemalta, Fujiki kertoo.
Kehotus matkustaa kevyesti löytyy esimerkiksi joukkoliikenteen vuorokausilipusta.
Kioto on myös luopunut määrällisistä matkailijatavoitteistaan, Fujiki sanoo. Määrän sijaan kaupunki pyrkii nostamaan turismin laatua sekä matkailijoiden että paikallisten asukkaiden ja yritysten näkökulmasta.
– Turismi Kiotossa ei toimi, jos ruuhkat, jakolinjat ja muut jatkuvat. Minusta tärkeintä on rakentaa ilmapiiri, jossa kaikki sidosryhmät kunnioittavat toisiaan.
"Näkymättömät ongelmat" suuri huolenaihe
Professori Yoshihiro Sataki Josain kansainvälisen yliopiston matkailun laitokselta sanoo STT:lle, että Kiotossa ensimmäistä kertaa vierailevat haluavat luonnollisesti nähdä kaupungin kuuluisimmat kohteet. Esimerkiksi uudelleen kaupunkiin matkaavia voisi kuitenkin kannustaa aktiivisemmin tutustumaan kaupunkiin pintaa syvemmältä, mielellään kiireisimpien sesonkien ulkopuolella.
– Jotain tuloksia on jo saatu, mutta lisätoimia tarvitaan. Muiden kohteiden pitää myös valmistautua ottamaan vastaan matkailijoita.
Hän muistuttaa, että yliturismiin liittyy myös "näkymättömiä ongelmia", sillä turisteja houkuttelevat alueet kehittyvät usein matkailun ehdoilla. Kiotossakin hotellit ovat hänen mukaansa hankkineet keskustassa tontteja niin paljon, että nousseet hinnat ovat työntäneet nuoria asuntomarkkinoiden ulkopuolelle.
– Kiotossa asuminen ei ole mahdollista monille nuorille halukkaille, sillä kaupungissa on pula kohtuuhintaisista asunnoista.
Vuosien 2018 ja 2022 välillä huoneiden yhteismäärä kaupungin majoitusliikkeissä nousi yli 9 000:lla yli 42 500:aan. Sataki huomauttaa, että kaupunki on pyrkinyt lisäämään asuntotarjontaa höllentämällä rakennuskorkeutta koskevaa sääntelyä keskustan ulkopuolella.
– Ruuhkat busseissa ja kaupoissa eivät ole yhtä lailla perustavanlaatuisia ongelmia. Toki nekin ovat ongelmia, jotka pitää ratkaista asukkaiden vuoksi, mutta kaikista isoin ongelma on se, että kaupunki ei ole enää olemassa asukkaita vaan turisteja varten, sanoo Sataki.
Kiotossa vieraili vuonna 2022 yli 43 miljoonaa matkailijaa. Heistä noin 9,7 miljoonaa, mukaan lukien yli 575 000 ulkomaalaista, vietti kaupungissa ainakin yhden yön. Lukuihin ovat todennäköisesti vaikuttaneet korona-ajan matkustusrajoitukset, sillä esimerkiksi vuonna 2019 ulkomaalaisia yöpyjiä oli Kiotossa 3,8 miljoonaa ja kaikkiaan heitä oli vajaa 13,2 miljoonaa.
Vuonna 2022 matkailuala tuotti kaupungille 39 miljardia jeniä eli lähes 240 miljoonaa euroa verotuloja, mikä vastasi noin 13:a prosenttia kaikista verotuloista. Matkailualalla työskenteli 153 000 ihmistä eli noin viidennes kaupungin kaikista työllisistä.
Matkailu onkin yksi kaupungin pitkään horjuneen talouden tukijaloista. Toissa vuonna kaupungin tilinpäätös oli ylijäämäinen ensimmäistä kertaa 22 vuoteen.