Lyseossa etsitään työkaluja ruutujen takana kasvavien nuorten sosiaalisten taitojen kehittämiseen. Avainsanoiksi ovat nousseet osallistuminen ja vaikuttaminen.
Seinäjoen lyseon eli yläkoulun rehtori Kaisa Isotalo on huolissaan siitä, että tabletit, tietokoneet ja älypuhelimet ovat korvanneet yhteen kokoontumisen.
– Opettajat ovat huomanneet, että nuorten sosiaaliset taidot ovat viime aikoina heikentyneet huomattavasti. Ruutu- ja peliaika on tuijottamista eikä puhumista ja touhuamista. Harjoituksen puute näkyy esimerkiksi luokkarajat ylittävissä ryhmätöissä, joissa ryhmäytyminen on hitaampaa kuin aikaisemmin.
Ammattikasvattaja ei pidä asiaa pikkujuttuna.
– Nuoret eivät juuri puhu välitunnillakaan. He istuvat vierekkäin käytävillä ja näpyttelevät kännykköjään. On etsittävä työkaluja, joilla saamme nuoret puhumaan ja osallistumaan. Meidän on näytettävä, miten ihmisenä ollaan, Isotalo selvittää.
Lyseolla on ongelmien edessä tartuttu tuumasta toimeen.
– Haluamme kehittää toimintakulttuuria ja tehdä myös pasiivisista, jopa syrjäytymisuhan alla olevista nuorista aktiivisia osallistujia. Kun asia on mieluinen, nuoret innostuvat yhä.
Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että oppilaat pääsevät entistä enemmän vaikuttamaan koulunkäyntiinsä. Monen asian raamit on toki pidettävä ennallaan, mutta sisältöä voidaan muokata toiveiden mukaan.
– Osallistuminen on avainsana. Kerromme millaisiin asioihin oppilaat voivat vaikuttaa ja mitä heidän on tehtävä saadakseen asiansa eteenpäin. Kevään aikana nuoret ovat pohtineet esimerkiksi sitä, miten kouluun saisi järjestettyä välituntiliikuntaa, vaikka meillä on olemattoman kokoinen piha. Asia ratkaistiin hankkimalla käytäville sisäliikuntavälineitä, Isotalo selvittää.
Virpi Kupiainen-Ämmälä
Lue koko juttu 16.3.2016 ilmestyneestä Eparista