Syömäkelpoista ruokaa heitetään Suomessa vuosittain roskiin noin 400 miljoonaa kiloa. Jokaista suomalaista kohden laskettuna roskiin menee 20–30 kiloa. Ihan pienestä tunkiosta ei ole kyse, sillä jätteestä tulevat päästöt vastaavat 100 000 henkilöauton ilmastovaikutusta.
Enemmistö kansanedustajista on allekirjoittanut kansanedustaja Ilmari Nurmisen (sd.) lakialoitteen, jolla halutaan laittaa suitset ruuan poisheittämiselle.
Aloite laittaisi kunnalliset toimipisteet, konditoriat ja kaupat jakamaan myynnistä poistetut syömäkelpoiset elintarvikkeet voittoa tavoittelemattomille tahoille ruokajakelua varten.
Ruokakauppiaat ovat olleet aloitteelle nihkeitä. He pitävät lakia parempana vaihtoehtona ketjun yhteispelin parantamista ja vapaaehtoisuutta.
Todellinen syy taitaa olla järjestelyjen vaatima työvoima ja vaivannäkö.
Laki on järeä ase ruokahävikkiä vastaan. Sen avulla asiasta voi kuitenkin olettaa tulevan jotain, vaikka yleinen kiinnostus hävikin pienentämistä kohtaan onkin jo herännyt. Vapaaehtoisuuden pohjalta ei saada näin suuria liikkeitä aikaan.
Ajatusta viedään myös muualle Eurooppaan.
Vaasalainen europarlamentaarikko Miapetra Kumpula-Natri (sd.) jätti kesäkuun lopussa parlamentille ehdotuksen, ettei syömäkelpoista ruokaa saa hävittää, jos vapaaehtoisjärjestöt tulevat sitä itse noutamaan.
Ruuan kasvava hävikki on syvässä ristiriidassa yhä pitenevien leipäjonojen kanssa. Hävikkiruuan jakamisen pitäisi olla pieni yhteiskunnallinen ongelma sen rinnalla, että monessa kodissa hävikkiruoka tulee todelliseen tarpeeseen.
Ruokaa voi hyvin pelastaa myös maksua vastaan. Seinäjoella aloitti viime keväänä ruuanpelastuspalvelu ResQ, ja se on saanut aikaan tyytyväistä hyrinää, vaikka monia ravintoloita ei vielä mukana olekaan.
Palvelun idea on, että ravintola ilmoittaa nettisovelluksessa, mitä ruokaa sieltä on jäänyt yli. Asiakas valitsee, maksaa ja käy hakemassa take away -ruoka-annoksensa.
Ylijäämäruokien hinta on normaalihintaa edullisempi. Kaikki ovat tyytyväisiä, ravintolaruokaa edullisesti saava asiakas ja ravintoloitsija, joka välttyy ruuan laittamiselta hävikkiin.
Palveluun pitäisi liittyä mahdollisimman monen ravintolan, jotta ruokahävikkiä saataisiin vähennettyä kunnolla. Nyt mukana on pieniä ravintoloita, joiden on mahdollista järjestää toimintansa joustavasti.
Kysymys kuuluukin, minne isojen ravintoloiden hävikit menevät? Ravintolat ovat olleet vastahakoisia kertomaan, paljonko hävikkiä heille kertyy.
Oma jääkaappi on läheisin paikka aloittaa ruokahävikin pienentäminen. Kotitalouksien osuus maamme ruokahävikistä on kaikkein suurin, peräti 35 prosenttia.
Perheiden jääkaapeissa pilaantuu satoja kiloja ruokaa. Pakastin ei ole ruuan loppusijoituspaikka, eikä viimeinen myyntipäivä ole viimeinen käyttöpäivä.