Viime vuoden heinäkuun 19. päivä oli aivan tavallinen keskiviikko Vaalimaan rajanylityspaikalla. Rajan ylitti noihin aikoihin keskimäärin 1 500 ihmistä päivässä.
Rajatarkastukseen tuli henkilöautollaan 36-vuotias venäläismies. Asiakirjat olivat kunnossa. Miehellä oli oleskelulupa, ja hänet päästettiin jatkamaan matkaansa Suomeen.
Tarkastuksen tehneen rajavartijan mieltä jäi kuitenkin kaivelemaan. Jokin ei täsmännyt, ja hän ryhtyi selvittelemään asiaa. Osuma.
Hetkeä aiemmin rajan ylittänyt, Voislav Torden -nimellä oleskeluluvan saanut mies olikin Jan Igorevitsh Petrovski. Petrovskilla oli koko Schengen-aluetta koskeva Norjan ja Tshekin määräämä maahantulokielto. Hänellä ei siis olisi ollut asiaa Suomeen.
Tieto lähti eteenpäin, ja se johti lopulta Petrovskin kiinniottoon, vangitsemiseen ja sotarikostutkintaan. Keskusrikospoliisi (KRP) epäilee häntä sotarikoksista Itä-Ukrainassa vuosina 2014–2015. Petrovski on kiistänyt epäillyt rikokset.
"Tämä oli meille ihan perusjuttu"
Kaakkois-Suomen rajavartioston apulaiskomentaja Heikki Ahtiainen sanoo, että maahantulotarkastus on aina vuorovaikutustilanne. Rajavartijat on koulutettu paitsi tarkastamaan ihmisen asiakirjat ja selvittämään maahantulon tarkoitusta ja edellytyksiä, myös arvioimaan esimerkiksi ihmisen kehonkieltä ja sitä, onko kokonaisuudessa ristiriitaisuuksia.
Ahtiaisen mukaan miehellä oli rajatarkastuspisteellä ihan looginen tarina. Jokin kuitenkin sai rajavartijan hälytyskellot soimaan.
– On tullut joku intuitio. Hän ryhtyi selvittämään asiaa syvemmin, ja julkisista lähteistä alkoi löytyä tietoja. Sieltä selvisi, että identiteetin vaihtamisella on koetettu entisyyttä häivyttää viranomaisten harhauttamiseksi.
– Sitten on ilmoitettu tarvittaville tahoille, että tällainen henkilö on nyt Suomessa.
Ahtiainen sanoo, että tämä on sitä perustyötä, jota rajoilla tehdään.
– Tämä oli meille niin sanotusti ihan perusjuttu, bulkkihommaa.
Hän kuitenkin lisää, että tilanteen hoitanut rajavartija on ollut erittäin valveutunut.
– Monesti se on se yksittäisen ihmisen kokemus, että jokin mättää. Tällaisissa vaikeissa tapauksissa vaaditaan se, että viitsii tehdä työnsä ammattimaisesti. Kyseinen rajavartija on tehnyt työnsä todella ammattitaitoisesti.
Tieto ilmoitettiin Vaalimaalta eteenpäin. Vastuu Petrovskin pysäyttämisestä jäi sille viranomaiselle, joka hänet seuraavaksi kohtaisi.
– Lähtökohta on, että laitetaan tieto eteenpäin ja siihen ei sen aktiivisemmin sisämaassa oteta kantaa, mikäli ei ole erityistä tarvetta. Tarvittavat temput on tehty, ja sitten odotellaan.
Kuva sotarikosepäilyistä alkoi piirtyä
Petrovski oli Vaalimaalla ilmoittanut, että suuntaisi seuraavana päivänä, torstaina 20. heinäkuuta Helsinki-Vantaalta lähtevälle Nizzan-lennolle. Suomenlahden merivartioston tutkinnanjohtaja, yliluutnantti Antti Leskelä sanoo saaneensa torstaina soiton asiasta.
– Muistaakseni aamupäivällä soitettiin meidän rajatarkastuksesta, että lentokentällä on henkilö, joka mahdollisesti on maahantulokiellossa ja häntä mennään tavoittelemaan. Että tällainen tapahtuma on käynnissä, ja se saattaa johtaa siihen, että minulle soitetaan kohta uudestaan.
Lähtöportilla Petrovskia vastassa oli Rajavartiolaitoksen partio. Hänet tavattiin paikalla, ja Leskelä sai uuden soiton.
Mies oli esittänyt Torden-nimellä olleen Venäjän passin ja Suomen myöntämän oleskelulupakortin. Rajatarkastusosaston tiloissa tehdyllä kasvovertailulla varmistui, että kyseessä oli Petrovski.
– Toiminnan perusteena oli epäilty maahantulokielto ja ryhdyttiin selvittämään, onko kyseessä sama henkilö. On verrattu avoimista lähteistä löytyneisiin kuviin ja todettu, että on melkoinen yhdennäköisyys.
Tässä vaiheessa tehtiin yhä tutkintaa epäillystä maahantulokiellon rikkomisesta.
– Se on meidän näkökulmasta massarikos, päivittäistutkintaa.
Avoimista lähteistä alkoi kuitenkin löytyä tietoa, jonka tajuttiin mahdollisesti kiinnostavan KRP:tä. Esitutkinnassa huomattiin, että Petrovski oli myös EU:n pakotelistalla. Sen mukaan hän on toiminut venäläisen puolisotilaallisen Rusitsh-sotilasryhmän johtajana ja komentajana. Ryhmällä on pitkä historia taisteluista Ukrainassa, ja sen on katsottu toimineen Ukrainassa palkkasotilasyhtiö Wagnerin yhteydessä.
– Syntyi kuva, että tässä on taustalla paljon meidän rikostutkintaa isompi asia. Se, että tähän liittyy mahdollisesti sotarikosaspekti, piirtyi ihan selkeänä.
Tiedot välitettiin KRP:lle. Suomenlahden merivartioston tutkinta valmistui myöhemmin, ja helmikuussa Kymenlaakson käräjäoikeus tuomitsi Petrovskin ehdolliseen vankeuteen kahdesta maahantulokiellon rikkomisesta.
"Normaaleja rutiiniluonteisia päivittäistehtäviä"
Helsinki-Vantaalla heinäkuussa 2023 tehdystä kiinniotosta lähtien Petrovski on ollut säilössä tai vangittuna. Joulukuussa apulaisvaltakunnansyyttäjä päätti, että Petrovskin epäillyistä rikoksista käynnistetään Suomessa esitutkinta.
– Tutkinnan kohteena ovat ennen nykyistä sotaa Itä-Ukrainassa olleen aseellisen konfliktin yhteydessä tehdyt, haavoittuneisiin tai antautuneisiin ukrainalaissotilaisiin kohdistuneet teot, joiden epäillään täyttävän sotarikoksen tunnusmerkistön, apulaisvaltakunnansyyttäjän tiedotteessa sanottiin.
Ukrainassa Petrovskia epäillään osallisuudesta terroristiorganisaatioon ja muusta terroristiorganisaation toiminnan edistämisestä. Suomen rikoslaissa epäillyt teot menevät kuitenkin sotarikosten alle.
KRP:n esitutkinta asiassa on yhä kesken. Tutkinnanjohtaja Olli Töyräs ei heinäkuussa kommentoinut STT:lle esitutkinnan tilannetta.
Vielä ei ole varmaa, riittääkö tutkinnassa kerätty näyttö syyteharkintaan ja syytteen nostoon, eli käydäänkö Suomessa vielä kansainvälisesti merkittävä sotarikosoikeudenkäynti. Se, että tähän pisteeseen on päästy, on Rajavartiolaitoksen kertoman mukaan arkisten onnistumisten ansiota.
– Aika paljon lepäsi sen varassa, että yksittäiset rajatarkastajat osasivat olla hereillä ja oma-aloitteisia tehdessään ihan normaaleja rutiiniluonteisia päivittäistehtäviä, Leskelä sanoo.