Ruotsin pitää satsata nykyistä enemmän puolustukseensa, sanoo puolustusministeri Pål Jonson Svenska Dagbladetin haastattelussa. Ruotsi saavuttaa nykyisin sotilasliitto Naton asettaman tavoitteen käyttää puolustusmenoihin kaksi prosenttia bruttokansantuotteesta, mutta Jonsonin mukaan tason pitäisi olla lähempänä 2,5:tä prosenttia, koska Ruotsin turvallisuuspoliittinen ympäristö on heikentynyt.
Jonsonin mukaan Ruotsin on vastattava Venäjälle, jolla on kovat tavoitteet kasvattaa omien asevoimiensa toimintakykyä.
– Me olemme kaksinkertaistaneet sijoituksemme puolustukseen vuosien 2020 ja 2024 välillä, 60 miljardista kruunusta 119 miljardiin (5,35 miljardista eurosta 10,6 miljardiin). Se on ollut välttämätöntä vuosia kestäneiden liian alhaisten puolustussatsausten jälkeen, mutta meidän on kiristettävä tahtia. Me olemme myös antaneet Ukrainalle suuren määrän tukea, joka täytyy korvata puolustusvoimille.
Nato-jäsenyys vaatii Jonsonin mukaan sitä, että Ruotsi parantaa joukkojensa liikkuvuutta ja toimintakykyä sekä kykyään vastaanottaa apua muilta mailta. Ruotsin aluetta voidaan käyttää vahvistamaan Suomen ja Baltian maiden puolustettavuutta, ministeri arvioi.
Uusia puolustuslinjauksia valmistellaan
Ruotsissa valmistellaan parhaillaan puolustuspoliittista selontekoa, jossa otetaan kantaa sekä puolustusmenoihin että Ruotsin linjaan Natossa. Esille nousee myös kysymys ruotsalaisten asevelvollisten lähettämisestä taisteluihin muissa Nato-maissa. Jonsonin mukaan asiasta ei ole tehty vielä linjauksia.
– Se on oikeudellinen kysymys, kun katsotaan puolustusvelvollisuutta koskevaa lakia, joka määrää, että asevelvollisia voidaan käyttää Ruotsin puolustamiseen. Se perustui sotilaalliseen liittoutumattomuuteen, jota me emme enää ole. Silloin on tulkittava, missä Ruotsin puolustus alkaa ja loppuu kun olemme sotilasliiton jäseniä, Jonson sanoo.
Naton jäsenenä Ruotsi aikoo Jonsonin mukaan toimia sen puolesta, että liittokunnalla on tasapaino eteläisen ja pohjoisen sivustansa välillä ja että EU:n puolustus- ja turvallisuusyhteistyö synkronoidaan hyvin Naton suunnittelun kanssa. Ruotsin puolustusteollisuudella on Jonsonin mukaan myös panoksensa annettavana siinä, että Nato säilyttää teknologisen ylivoimansa.