Ruotsin puolustusministeri Peter Hultqvist (sd.) arvioi, että Ruotsin Nato-jäsenyys muuttaisi Itämeren alueen turvallisuustasapainoa ja kohdistaisi painetta Suomeen.
– Jos menisimme Natoon ja luopuisimme liittoutumattomuudesta, muuttaisimme Ruotsin turvallisuuspoliittista doktriinia ja loisimme uuden asetelman meidän osaamme Eurooppaa. Samalla asettaisimme Suomelle painetta tehdä muutoksia. Ei ole etujemme mukaista luoda tilannetta, jossa muut maat joutuvat reagoimaan Ruotsin Nato-suhteen muuttumiseen, Hultqvist sanoo Lännen Medialle Tukholmassa.
Hultqvist saapuu torstaina työvierailulle Suomeen ja tapaa kollegansa Jussi Niinistön (ps.). Ruotsin sosialidemokraattien johtama vähemmistöhallitus ei aio hakea Nato-jäsenyyttä vaalikauden aikana.
– Ja voll (kyllä vain), Hultqvist vastaa rennon itsevarmasti, kun häneltä penää, säilyykö linja vuoden 2018 vaaleihin asti.
– Edustan hallitusta, jolla ei ole aikomusta spekuloida Nato-jäsenyydellä. Olemme sanoneet, että linjamme pysyy, hän toteaa Ruotsin puolustusministeriössä Tukholmassa.
Hultqvistin mukaan Ruotsi pitää alueellisen vakauden säilymistä rauhan parhaana takaajana Pohjolassa.
– Turvallisuuspolitiikkaa ei voi muuttaa päivittäin. Uskon, että elämme aikaa, jossa Ruotsia hyödyttää eniten alueellisen vakauden ylläpitäminen niin pitkälle kuin mahdollista. Strategiamme koostuu vakauden säilyttämisestä, oman sotilaallisen kykymme nostamisesta ja yhteistyöstä eri maiden kanssa, Hultqvist linjaa.
Ruotsi syventää puolustusyhteistyötään Yhdysvaltojen kanssa.
Toistaako historia itseään siten, että amerikkalaiset takaavat Ruotsin turvallisuuden, kuten kylmän sodan vuosikymmeninä, ja Suomi jää äänettömien takuiden ulkopuolelle Venäjän etupiiriin?
– Haluan katsoa eteenpäin ja sitä, mitä teemme ajassa, jota elämme. Olemme valmiita kehittämään yhteistyötämme USA:n kanssa, sanoneet sen julkisesti ja meillä on asiasta eduskunnan päätös. USA-yhteistyömme koskee harjoittelua, koulutusta, tutkimusta ja materiaaleja. Yhdysvaltalaiset toimittavat tekniikkaa Jas Gripen -hävittäjään, Hultqvist kuvailee.
Onko uskottavaa sanoa Ruotsin olevan sotilaallisesti liittoutumaton?
– Emme ole jäseniä liitossa, mutta liittoutumattomalla maalla voi olla kahden- ja monenkeskisiä sopimuksia, Hultqvist sanoo.
Ruotsilla on uusi kahdenvälinen sopimus Nato-maa Puolan kanssa, ja ruotsalaiset ovat solmimassa sopimusta Nato-naapurinsa Tanskan kanssa.
Hultqvistin turvallisuusajattelu rakentuu sen varaan, että tarvittaessa Ruotsin armeija pystyy yhteistoimintaan useiden Pohjois-Euroopan maiden armeijoiden kanssa. Silti on olemassa ainoastaan yksi armeija, jonka kanssa ruotsalaiset valmistautuvat taistelemaan yhdessä.
– Vain Suomen kanssa ulotamme yhteistyön rauhanolojen ulkopuolelle siten, että kriisitilanteessa meillä on edellytykset toimia yhdessä, jos niin päätämme.
Sitä, onko Venäjä uhka Ruotsille tai Suomelle, Hultqvist ei halua suoraan arvioida.
– Yhdessä harjoittelu antaa jatkuvaa viestiä sotilaallisesta kyvystä, jota voidaan tarvittaessa käyttää, hän toteaa.
Onko kahdenvälinen puolustusyhteistyö Ruotsille ja Suomelle kohtalonkysymys?
– En usko kohtaloon, lähden realiteeteista. Elämme maailmassa, jossa meidän täytyy vahvistaa turvallisuuttamme. Kaikki tämä on rakennettu sen takia, että elämme juuri sellaista aikaa kuin elämme, Hultqvist valaisee Ruotsin motiiveja.
– Pitää muistaa, että harjoitusaktiivisuus Itämerellä on lisääntynyt, Ukrainassa on meneillään Venäjän ajama aseellinen konflikti ja Venäjä on anastanut Krimin. Euroopan turvallisuusjärjestys on järkkynyt ja olemme siirtyneet uuteen asetelmaan.
LAURI NURMI / LÄNNEN MEDIA