Ruotsin Nato-näytelmän loputtomalta tuntuva väliaika jatkuu jatkumistaan ja seuraavan näytöksen alkamisen tiellä on tällä hetkellä enää pääministeri Viktor Orbanin johtama Unkari. Toinen pitkän aikaa esteenä ollut valtio, Recep Tayyip Erdoganin johtama Turkki ratifioi jäsenyyden aiemmin tällä viikolla.
Huolimatta Orbanin moneen kertaa julkilausutuista julistuksista, ettei Unkari aio olla viimeinen ratifioiva Nato-maa, juuri näin on käynyt. Taustalla on ennen kaikkea itsevaltaisen pääministerin hartioilla istuva sisäpoliittinen peikko: Unkari haluaa ja tietyssä mielessä tarvitsee EU:n jäädyttämiä tukirahoja.
– Ratifiointi johtuu haluttomuudesta. Samalla tavalla kuin aikanaan Suomenkin kohdalla, Unkari haluaa käyttää (Ruotsia) vipuvartenaan EU-neuvotteluissaan, koska Ruotsi on EU:n jäsen. Itse asiassa kyse on enemmän EU:sta kuin Natosta. Mitä tulee sisäpolitiikkaan, Orban haluaa enemmän ja enemmän painostaa EU:ta Ruotsin tapauksen kautta, jotta hän saa vihdoin jäädytettyjä miljardeja. Unkarin talouden kehitys on hiipunut, joten se tarvitsee kipeästi tätä ”ilmaista” rahaa EU:sta, Helsingin yliopiston Aleksanteri-instituutin tutkija Katalin Miklossy sanoo.
Turkin päätös ratifioida Ruotsin jäsenyys kuluvalla viikolla tuli Miklossyn mukaan yllätyksenä Unkarille. Ankara ei viestinytkään yhtä tehokkaasti Budapestin kanssa kuin mitä Orban ehkä odotti, ja Turkin suhteellisen nopea päätös ratifioida hakemus jätti Unkarin nyt ainoaksi viivyttelijäksi.
Orban pelaa kaikilla korteillaan
Päätökset jäädyttää tukivarat juontavat juurensa EU:n ja Orbanin johtaman Unkarin välisiin kiistoihin EU:n perusarvoista kuten oikeusvaltioperiaatteesta. Unkarin status ongelmalapsena EU:ssa on johtanut Miklossyn mukaan muun muassa siihen, että oikeusvaltiomekanismin lisäksi unioni on ottamassa käyttöön 7. artiklaa. Tämän avulla Unkarilta voitaisiin muun muassa viedä äänestysoikeus EU-neuvostossa.
– Unkari on nyt voimansa tunnossa ja sen takia kiristää EU:ta sen verran, mitä pystyy. Ruotsin Nato-jäsenyys on erityisesti Euroopan ja EU:n turvallisuuskysymys, jonka Orban tietää varsin hyvin. Tämän takia hän pelaa kaikilla korteilla, joita hänelle on annettu.
Ruotsin pääministeri Ulf Kristersson on puolestaan muun muassa Aftonbladetin ja SVT:n mukaan ilmoittanut, ettei Nato-jäsenyydestä ole enää mitään neuvoteltavaa Unkarin kanssa. Hänen mukaansa neuvotteluja voidaan käydä sotilasliiton sisäisistä asioista, kuten ilmaoperaatioista. Kristersson hyväksyi Orbanin kutsun tapaamiseen, joka järjestetään Budapestissä.
"Kyse on näytelmästä"
Osa Unkarin oppositiosta on toki vaatinut, että parlamentti pitäisi kutsua helmikuuhun asti kestävältä istuntotauoltaan koolle äänestämään ratifioinnista. Orbanin Fidesz-puoluetta edustava puhemies Laszlo Köver on kuitenkin sanonut, ettei koollekutsumiseen ole syytä. On Miklossyn mukaan naurettavaa, etteikö Orban halutessaan voisi kutsua tai kutsuttaa parlamenttia koolle, oli tauko tai ei.
– Tässä farssimaisessa teatterissa, joka on meneillään, pääministeri sanoi jo viime syksynä olevansa sitä mieltä, että parlamentin pitäisi hyväksyä jäsenyys. Mutta, mitä hän sille voi, kun Fidesz-kansanedustajat ovat sitä vastaan. Kyse on näytelmästä, jossa Fideszin edustajat olisivat muka näin riippumattomia. Unkari on yhden johtajan maa, jossa jos johtaja jotain tahtoo, kaikki äänestävät kauniisti sen puolesta.
Taustavoimat voivat vielä vaikuttaa
Orbanin tähdittämän parlamentaarisen huvinäytelmän tarkoituksena on Miklossyn mukaan näpäyttää EU:ta: pääministeri esittää demokratian estävän ratifiointipäätöksen.
– Tämä on täyttä puppua, että yhtäkkiä kansanedustajat olisivat näin riippumattomia. Tämä on show’ta, teatteria lännelle. Tiedämme varsin hyvin, että Fideszin puolue on erittäin hierarkkinen. Sitä voidaan verrata bolshevikki-puolueeseen, jossa on yksi ainoa johtaja, joka kertoo, minne mennään.
Poliittisen teatterin kulisseissa voi kuitenkin tapahtua taustahahmojen tekemiä päätöksiä, joiden vaikutukset näkyvät myös katsomossa olevalle yleisölle.
– Voi olla, että joku alkaa vetämään oikeasta narusta Natossa tai EU:ssa, ja Unkaria aletaan painostaa enemmän ja enemmän. Tällöin voi olla, että Orban kutsuu vihdoin parlamentin koolle.
Natoon 75-vuotissyntymäpäiviin mennessä?
Unkarin vitkuttelu ratifioinnissa ei kuitenkaan voi kestää ikuisuutta. Miklossyn mukaan Budapest antaa hyväksyntänsä jäsenyydelle ennen huhtikuuta, jolloin Nato täyttää 75 vuotta. Siihen asti Unkari pelaa aikaa, koska EU:ssa voidaan pelata aikaa. Lisäksi Orban voi jalkojensa raahaamisella viestiä Moskovaan päin, että Unkari yritti parhaimpansa mukaan viivästyttää mahdollisimman pitkään Naton laajentumista itään.
– Siinä on siis myös Venäjä-suhteiden ylläpitoa ja parantamista.
Tämä seikka ei ole kuitenkaan Miklossyn mukaan niin merkittävässä asemassa kuin sisäpoliittiset tavoitteet. Viivytystaktiikalla on myös toinen mahdollinen tavoite.
– Luulen, että byrokraattinen prosessi, joka liittyy 7. artiklaan, venyy kesäkuisten EU-vaalien yli. Tämän jälkeen tulee täysin uusi parlamentti ja komissio. Silloin voi olla, että poliittinen ilmapiiri ja tuulet muuttuvat sellaisiksi, ettei se (artikla) tule enää ajankohtaiseksi. Orban laskeekin sen varaan, että vaalien tulokset ovat myötämielisiä orbanilaiselle linjalle, jonka takia 7. artiklan kokonaisuus kuivuu kokoon.
Valtonen: Unkarilla tuskin syytä viivyttää
Ulkoministeri Elina Valtonen (kok.) on luottavainen Ruotsin Nato-jäsenyyden etenemisen suhteen. Unkarilla tuskin on mitään syytä viivyttää Ruotsin jäsenyyttä yhtään enempää, sanoo Valtonen STT:lle.
– Tilanne näyttää nyt viimein oikein hyvältä, ja jos se nyt menee helmikuun loppuun ennen kuin Unkarin parlamentti on koolla, niin sillä sitten mennään.
Valtosen mukaan toiveissa kuitenkin olisi, että parlamentti voitaisiin kutsua koolle jo aiemmin, mutta kaikkein tärkeintä on se, että Unkari on antanut asiassa vahvan positiivisen signaalin.
Unkarin parlamentti on talvitauolla helmikuun 26. päivään asti.
Ulkoministeri ei usko, että Unkari sitoisi Ruotsin Nato-jäsenyyden ratifiointia muihin asioihin EU:n tulevassa huippukokouksessa.
Hänen mukaansa ei ole mitään syytä olettaa, että Unkari sotkisi ratifiointia mihinkään muihin kysymyksiin, päinvastoin.
– Sitten toki toivotaan toisella raiteella, että Eurooppa-neuvosto ensi viikolla saa myös aikaan hyviä päätöksiä erityisesti Ukraina-tuen osalta, sanoo Valtonen huippukokouksesta.
Valtosen mukaan Unkari on näyttänyt tässäkin asiassa vihreää valoa.
Unkari on jumittanut viimeisimmän Ukraina-erän irrottamista Euroopan rauhanrahastosta jo lähes vuoden ajan.