Valtiolta puuttuu rahaa, kansantalous ei ole kasvanut eikä tuottavuus ole kasvanut 16 vuoteen. Valtion menot ovat tuloja suuremmat ja velka kasvaa hallitsemattomasti. Miksi tähän tilanteeseen on tultu (ajauduttu)?
90-luvun laman jälkeen meni lujaa. Oli muuan, Nokia joka kasvoi ”räjähdysmäisesti” ja muillakin meni ihan kohtalaisesti. Sen seurauksena Suomen talous oli nousemassa takaisin oikeille raiteilleen.
15–16 vuotta sitten tuntui olevan jakovaraa. Tehtiin palkansaajan mieltä lämmittäviä palkkaratkaisuja ja valtiovalta antoi kaikkea hyvää alamaisilleen ja lisäsi kiinteitä kulujaan.
Muutamilla pankkiireillakin meni niin lujaa, että ”tilannenopeus” kasvoi liian suureksi ja suistuttiin turvalliselta kasvun tieltä pankkikriisiin, joka sekoitti Suomen sekä myös maailman talouden.
Kriisin alla Suomessa ulosmitattiin talouden kasvu, jota ei sitten tullutkaan. Valtion ja yritysten kustannustaso karkasi liian korkeaksi. Kustannustaso jarrutti vientiä, jarrutti investointeja, haittasi tuottavuuden kasvua ja siitä johtuen valtion verotulot eivät nousseetkaan sille tasolle, että lisääntyneet kustannukset olisi saatu katettua. Seurauksena oli vakava velkaantuminen. Koronakriisi oli oma kustannuksia lisännyt tekijä, mutta se ei selitä tämän päivän velanottotarvetta.
Tässä lienee se vanha opetus. Silloin, kun yritysmaailmassa tuntuu menevän hyvin, niin se on taloudenpidon kannalta vaarallisin aika. Hyvin menemisen tunteessa syntyy helposti virheellistä turvallisuuden tunnetta, ja se aiheuttaa väärää optimismia ja edelleen vääriä taloudellisia ratkaisuja, kun katsotaan asioita hieman kauemmas kuin seuraavaan tili- tai eläkepäivään asti. Seuraavaan tilipäivään asti -ajattelu tuntuu olevan pelottavan yleistä asunto-osakeyhtiöiden hallinnoissa, mutta kun ammattiliitot ja valtiovaltakin lankeavat vauhtisokeuteen, niin se tuntuu täällä ruohonjuuritasolla todella murheelliselle.
Kun valtiovallalta selvästi puuttuu tuloja ja rahaa, niin selittäisikö joku millä tavoin tuo poliittinen lakkoilu täyttää valtion rahakirstua ja auttaa vähentämään velkaantumisen tarvetta? Velan, josta kaikki suomalaiset ovat vastuussa.
Kun on tehty vääriä ratkaisuja (oikeat ratkaisut eivät olisi aiheuttaneet velkaantumista), niin pitäisi olla mahdollista korjata virheitä. Virheiden seuraukset eivät korjaannu ellei syitä poisteta.
Muistui mieleen lehtijuttu Pertti Voutilaisen haastattelusta yli 30 vuotta sitten. Voutilainen oli silloin Outokumpu Oy:n toimitusjohtaja tai pääjohtaja.
Voutilaiselta kysyttiin, millä tavoin älykkäät ja viisaat ihmiset eroavat toisistaan. Hetken mietittyään Voutilainen oli vastannut, että älykkäät ihmiset ovat erinomaisen hyviä selviämään ongelmatilanteista, joihin viisaat eivät koskaan joudu.
Heikki Mäenpää
Seinäjoki