– Historia palaa maan pinnalle – yli 500 000 arkeologista löydöstä, lukee vihreässä työmaa-aidassa.
Aukion reunassa maaperästä pilkistää osittain esiin kaivettu Hadrianuksen auditorio 120-luvulta.
Rooman ydinkeskustassa meneillään eivät kuitenkaan ole varsinaisesti arkeologiset kaivaukset vaan kaupungin kolmannen metrolinjan rakentaminen. Viime lokakuussa rakennustyömaa eteni Piazza Venezia -aukiolle, jossa se vaikuttaa paikallisten ja turistien elämään vielä seuraavien kymmenen vuoden ajan.
Metrokaivauksia tehdään Unescon maailmanperintökohteessa keskellä yhtä maailman merkittävimmistä arkeologisista alueista. Vieressä sijaitsee antiikin Rooman uskonnollinen ja hallinnollinen keskus, yli 2 000 vuotta vanha Forum Romanum.
Sciottin mukaan erityisesti Venezian aseman rakentaminen on insinööritaidon haaste, jossa hyödynnetään kaikki aiempien metroasemien rakennustöissä kertynyt osaaminen.
Vuosikymmenten rakennusprojekti
Rooman kolmas metrolinja eli C-linja on ollut rakenteilla lähes 20 vuoden ajan, ja 29 asemasta valmiina on 22. Seuraavat avattavat asemat ovat Porta Metronia tänä vuonna ja Colosseum ensi vuonna.
Sciottin mukaan pitkä aikajänne johtuu projektille vaiheittain myönnetystä rahoituksesta. Lisäksi rakennustöitä hidastaa työmaan arkeologinen osuus.
– Kymmenen vuotta yhden metroaseman rakentamiseen kuulostaa pitkältä ajalta, jos sitä vertaa muihin maihin ilman kontekstia. Mutta Rooman ydinkeskustassa on 15–20 metrin syvyyteen asti kyse arkeologista kaivauksista, jotka vaativat paljon pidemmän ajan kuin tavallinen rakennustyömaa, Sciotti sanoo.
Museo maan alla
C-linjan on valmistuessaan tarkoitus helpottaa Rooman liikenneruuhkia ja yhdistää ydinkeskusta kaupungin itäpuolella sijaitseviin lähiöihin. Uuden työmaan avaaminen tärkeässä liikenteen solmukohdassa aiheutti kuitenkin valtavat liikenneruuhkat, jotka saivat roomalaiset raivostumaan.
– Tilanne on sittemmin parantunut, osittain uusien liikennejärjestelyjen vuoksi. Osittain roomalaiset ovat myös tottuneet tilanteeseen ja välttävät Piazza Veneziaa, jos vain voivat, Sciotti sanoo.
Vaikka kaivaukset siirtyvät myöhemmin maan alle, osa aukiosta pysyy suljettuna koko kymmenen vuoden ajan. Sciotti toivoo roomalaisten leppyvän viimeistään siinä vaiheessa, kun työt saadaan päätökseen.
Asemasta rakennetaan metroaseman ja museon yhdistelmä, jossa matkustajat pääsevät ihailemaan rakennustöiden arkeologisia löydöksiä. Kun ensimmäinen "museoasema" San Giovanni avattiin vuonna 2018, avajaisiin tuli Sciottin mukaan paljon paikallisia asukkaita.
– Pelkäsimme siitä tulevan uusi tilaisuus protestoida. Mutta lopulta asukkaat ymmärsivät paremmin, miksi rakentamisessa kesti niin kauan. He myös arvostivat sitä, että asemalle oli asetettu näytteille esineitä, jotka oli kaivettu esiin heidän kotiensa alta, Sciotti sanoo.
Metron B-linjasta oppia
Rooman ensimmäinen metrolinja, nykyinen B-linja avattiin vuonna 1955. Arkistovalokuvissa metroa kaivetaan puupaalujen tukemana vain muutaman metrin päässä Colosseumin amfiteatterista.
– Niistä ajoista on opittu, miten metrolinjaa ei pidä kaivaa. Kun ajatellaan, miten suuri merkitys arkeologisten aarteiden suojelulla tänä päivänä on, puhumattakaan siitä, että Unesco-kohteita koskevat tarkat säännöt, sellainen rakennustyömaa olisi nykyisin mahdoton. Myös teknologia on kehittynyt, Sciotti sanoo.
C-linjan rakentamishankkeen pääurakoitsijan Metro C -yhtiön toimitusjohtajan, insinööri Fabrizio Paolo di Paolan mukaan Rooman arkeologista kerrosta suojellaan rakentamalla koko aseman ympärille tukiseinät. Rakennuslupaa varten maaperästä on kairattu jopa 25 metrin syvyydestä näytteitä, jotka Italian kulttuuriperinnöstä vastaavat viranomaiset ovat analysoineet.
– Piazza Venezialla seinien rakentaminen on valtava haaste, sillä ensimmäistä kertaa Italiassa meidän pitää päästä 85 metrin syvyyteen asti. Asema on 45 metriä syvä, mutta sen tukiseinien on ulotuttava vakaaseen, vettä läpäisemättömään kerrokseen asti, Paolo di Paola kertoo.
Kaivausmetodit päätetään yhdessä kulttuuriperintöviraston kanssa.
Kasarmirakennus 100-luvulta
C-linjan rakennustöissä on lähes 20 vuoden aikana kaivettu noin 330 000 kuutiometriä maata. Paolo di Paolan mukaan se on merkittävä määrä verrattuna suuriin arkeologisiin kaivauksiin, joita on tehty esimerkiksi Turkissa ja Egyptissä.
– Metron C-linjalla on suuri vaikutus tietämykseemme, Paolo di Paola sanoo.
Toinen tärkeä löytö on Porta Metronia -aseman kaivauksissa esiin noussut kasarmirakennus, jonka rakennusajankohdaksi on arvioitu 100-luvun alkupuolisko.
– Kulttuuriperintöviraston määräysten mukaan kasarmi on siirretty pois ja restauroitu. Se asetetaan esille aseman yhteyteen, Sciotti kertoo.