Robotit tulevat ja vievät työmme – mutta niin ne saavatkin. Robotit ovat jo tulleet töihin ja peloista huolimatta kokemukset ovat positiivisia.
Tuskin ketään haittaa, että kuljetusautomaatti vie sairaalassa tavarat oikeaan paikkaan ympäri vuorokauden. Ikkunatehdas pystyy tuotannon tehostumiseen juuri robottien avulla ja tuo lisää työtä maakuntaan. Ja jos robotti on tarkka kirurgi, miksi emme antaisi sen (vai hänen?) leikata? Vaaralliseen sodan runtelemaan maastoon ainakin lähettäisi mieluummin robotin kuin ihmisen miinoja etsimään.
Robotit tekevät töitä tehtaissa, mutta yhä useammin ne voivat korvata myös ns. tietotyön rutiineja. Tilitoimistorobotti osaa laittaa numerot järjestykseen ja ihminen tehdä niiden perusteella analyysit. Oikeusavustajarobotti tutkii tuhansien sivujen syyteaineiston käden käänteessä ja tekee asianajajalle koosteen.
Ehkä tämänkin jutun olisi voinut kirjoittaa robotti. Olisin syöttänyt sille hakuun avainsanat ja se olisi suoltanut löytämänsä perusteella luonnoksen. Antaisin robotin tehdä tiedonhaun huomattavasti itseäni nopeammin. Minulle jäisi luova työ yhdistää aineisto järkeväksi ja toivottavasti kiinnostavaksi jutuksi.
Työnkuvat muuttuvat, halusimme sitä tai emme. Tätä korostetaan myös tuoreessa EVA:n Robotit töihin -raportissa. Tutkimuspäällikkö Antti Kauhanen arvioi, että lähes kaikkien ammattien sisältö muuttuu ja työt jaetaan uudella tavalla. Työn määrä ei kuitenkaan vähene eikä robottien tulo johda massatyöttömyyteen.
Robottitalouden sivustolla Colin Lewis listasi jo vuonna 2014 robotiikan osa-alueet, jotka hänen mukaansa muuttavat eniten yhteiskuntaa. Näitä ovat miehittämättömät autot ja lennokit, lääketieteelliset toimenpiteet, keinoraajat ja keinoavustajat. Olemme nähneet parissa vuodessa huiman askeleen tämän kehityksen toteutumista.
Kehittyneet robotit pystyvät hallitsemaan tietoa, laittamaan asioita tärkeysjärjestykseen ja asettamaan tavoitteita. Niiden kyvyt ovat niin monipuolisia, että ne pystyvät toimiaan erilaisissa olosuhteissa ilman jatkuvaa ihmisohjausta. Esimerkiksi robottiauto osaa tehdä jatkuvia valintoja liikenteessä.
Vaikka robotti olisi kuinka älykäs, ihan kaikkeen ihmismäiseen se ei kuitenkaan pysty. Ihmisen muisti mahdollistaa lähes rajattomasti uusien synapsiyhteyksien synnyn, jonka seurauksena aivoissa tapahtuu uuden oppimista koko ajan. Tietokone, siis robottikin, taas säilyttää muistissaan tiedot juuri sellaisina kuin ne on syötetty. Robotti ei siis voi ihmiseen verrattavalla tavalla oppia.
Kauhasen mukaan ihmisen työn valtteina ovat kyky ongelmanratkaisuun ja monimutkaiseen viestintään. Mielikuvitus ja tulevaisuuteen orientoituminen ovat ainakin vielä ihmisen yksinoikeuksia.
Aivoillaan ihminen kykenee assosioimaan ja käyttämään vertauksia. Ihminen osaa soveltaa vanhoja malleja uusiin tilanteisiin ja tekee sen ajoittain intuitiivisesti ja ilman sääntöjä.
Antaa robottien tehdä rutiinit, tylsät, raskaat ja vaaralliset työt. Me voimme keskittyä hoivaamaan, tuntemaan, luomaan uutta ja suunnittelemaan tulevaa. Tervetuloa siis joukkoomme siivoja-Kea, teollisuus-Yumi, bussikuski-Easymile ja vanhusten viihdyttäjä Ilona!
TIINA RANTAKOSKI