Viime vuodet rajavalvontaan liittyvissä uhkaskenaarioissa on puhuttu pitkälti Suomen itärajan tapahtumista, monimuotoisista hybridiuhista, laittomasta maahantulosta ja sen mukanaan tuomista turvallisuusongelmista. Laitinen luettelee Lännen Medialle suurena riskinä kuitenkin vielä sen, että Suomenlahdella kolahtaa – ja pahasti.
Läheltä piti -tilanteita on viime vuosina nähty karikkoisella Itämerellä sen verran, ettei meripelastuksesta vastaava Rajavartiolaitos katso kehitystä hyvällä.
– Estonia oli meidän tulikasteemme, ja sen jälkeen on tehty paljon töitä, Laitinen toteaa viitaten vuonna 1994 sattuneeseen matkustajalauttaonnettomuuteen, jossa menehtyi yli 850 ihmistä.
Liikenneviraston tilastot vahvistavat Rajavartiolaitoksen uuden päällikön esiin nostamaa huolta: Viime vuonna Liikennevirasto esti 12 laivan ajon karille ja kirjasi 173 rikettä Suomen lähimerialueilla.
Pahin tilanne olisi Laitisen mukaan se, että itä–länsi-suunnassa Suomenlahdella kulkeva tankkeri ja pohjoisesta etelään risteilevä matkustajalaiva törmäisivät toisiinsa. Meripelastustehtävän lisäksi kyseessä olisi laaja ympäristöonnettomuus.
Laitinen pitääkin hyvänä sitä, että vuoden 2019 alusta myös merellä sattuvien ympäristöonnettomuuksien johtovastuu siirtyy Rajavartiolaitokselle.
– Jos kuvitellaan monialaonnettomuutta, niin samat alukset osaavat laskea öljypuomia ja pelastaa ihmisiä.
Samalla hän toivoo, ettei tulevina vuosina koskaan jouduttaisi tilanteeseen, jossa harjoiteltuja toimia jouduttaisiin merellä tosissaan käyttämään.
Suomen turvallisuustilanne on viranomaisten mukaan muuttunut merkittävästi viime vuosina, ja Rajavartiolaitos on pyrkinyt vastaamaan muutokseen.
Turvallisuusviranomaisten toimivaltuudet todennäköisesti laajenevat Laitisen ollessa päällikkönä. Tällä hetkellä eduskunnassa on käsittelyssä esitys, joka laajentaisi Rajavartiolaitoksen oikeuksia.
Jos eduskunta hyväksyy esityksen, Rajavartiolaitos voisi muun muassa käyttää asevelvollisia nykyistä laajemmin rajavalvontatehtävien hoidossa, puuttua lennokkien lennätykseen raja-alueilla ja antaa poliisille terrorismintorjuntatehtävissä virka-apua myös muualla kuin merialueilla.
Laitisen mukaan päivitys toimivallassa on tarpeen, jottei koskaan kävisi epäselväksi, onko viranomaisella toimivaltuuksia poikkeuksellisessa hybridiuhkatilanteessa.
– Yksi tyypillinen piirre hybridiuhkissa on se, että viranomaiskenttää kopaistaan saumasta.
Tällä Laitinen tarkoittaa sitä, että uhkiin puuttumista vaikeuttavat juuri epäselvyydet eri viranomaisten toimintavaltuuksista.
Eduskunnassa on käsittelyssä myös sotilas- ja siviilitiedustelulainsäädäntö, joka laajentaisi viranomaisten tiedonkeruun mahdollisuuksia. Rajavartiolaitoksesta ei tule tiedusteluviranomainen mutta ne selventävät Laitisen mukaan laitoksen roolia tiedustelussa. Hän pitää lainsäädäntöä Suomelle välttämättömänä.
Rajavartiolaitoksessa on vuosien ajan ollut säästöohjelma päällä. Entistä pienemmästä rahapussista huolimatta Rajavartiolaitos yrittää minimoida säästöjä sen perustehtäviin, kuten itärajan valvontaan ja meripelastukseen.
Laitos on myös saanut lisärahoitusta viime vuosina, minkä vuoksi henkilökunta kasvaa lähivuosina parillasadalla. Laitinen kuitenkin toteaa, että henkilöstön määrä laitoksessa on laskenut kaikkiaan noin 1 000:lla kuluneen 20 vuoden aikana.
Säästöistä huolimatta hän arvioi, että Rajavartiolaitos on nyt laadullisesti paremmassa kunnossa kuin pitkään aikaan.
– Meillä on erittäin hyvin motivoitunut ja kouluttautunut henkilöstö.
Markku Uhari