Sisäministeri Paula Risikko (kok.) on luvannut ottaa äärijärjestöjen laillisuuden tarkasteluun. Asia nousi esille viime viikonloppuna, kun vastarintaliikkeen mielenosoituksen yhteydessä loukkaantunut mies kuoli vammoihinsa.
– Olen ollut Helsingin päähän yhteydessä. He nyt sitten valmistelevat sitä, että tämä lainsäädäntö arvioidaan uudelleen, Risikko sanoo.
Hän ei osaa vielä arvioida tarkemmin, minkälaisia muutoksia lakiin voitaisiin tehdä. Risikon mukaan näyttäisi kuitenkin siltä, että jonkinlaiset muutokset olisivat mahdollisia.
– Tietysti pistin merkille eilen mediassa, että oikeusoppineet olivat minun kanssani samaa mieltä siitä, että tätä lakia pystyisi vähän muokkaamaan.
Risikko viittaa Helsingin yliopiston rikosoikeuden apulaisprofessorin Sakari Melanderin blogikirjoitukseen, jossa tämä kysyy, miksi järjestäytynyttä rasismia ei kriminalisoitaisi.
– Vuonna 2016 olisi vihdoin aika saattaa Suomen rikoslaki vastaamaan Suomen vuonna 1970 YK:n rotusyrjintäsopimuksen asettamia vaatimuksia. Esitetyt perustelut sille, miksi rasististen järjestöjen toimintaan ei nimenomaisesti puututtaisi rikosoikeudellisella sääntelyllä, eivät yksinkertaisesti vuoden 2016 Suomessa ole vakuuttavia, Melander kirjoittaa.
Risikon mukaan päättäjillä ja viranomaisilla on suuri tehtävä siinä, että Suomessa pystytään säilyttämään turvallisuudentunne. Hän muistuttaa, että yhteiskunnalla on nyt valtavia haasteita, kuten työttömyys talousongelmat, sairaudet ja syrjäytyminen, ja niiden lisäksi vielä ulkoapäin tulevia uhkia.
– Nyt jos koskaan tarvitsemme yhteisöllisyyttä ja yhteen hiileen puhaltamista, Risikko sanoo.