Jatkokautta hakeva Yhdysvaltain presidentti Joe Biden ylitti haastattelussaan matalalle asetetun riman, arvioi tutkijatohtori Oscar Winberg Turun yliopiston John Morton -keskuksesta.
Bidenin työkyky, presidenttiehdokkuus ja virassa jaksaminen ovat nousseet kansainväliseksi puheenaiheeksi Bidenin ja vastaehdokas Donald Trumpin televisioväittelyn jälkeen. ABC-televisiokanavalle antamassaan haastattelussa Biden toisti useasti, että kyse oli huonosta illasta, jonka taustalla oli väsymystä ja sitkeä flunssa. Haastattelu julkaistiin lauantain vastaisena yönä Suomen aikaa.
Winberg arvioi STT:lle, että Biden esiintyminen ei ollut yhtä heikkoa kuin väittelyssä Trumpia vastaan.
– Kyllähän vielä haastattelussa näkyi se tosiasia, että hän on 81-vuotias mies, sanoo Winberg.
– Se oli riittävän iso voitto Bidenille, ettei hän tule itse luopumaan kisasta, mutta ei ehkä niin iso voitto, että koko keskustelu loppuisi tähän.
Yhdysvaltain tutkimuksen professori Mikko Saikku Helsingin yliopistosta arvioi puolestaan, ettei Biden ollut erityisen vakuuttava, vaikka haastattelu todennäköisesti onnistui joitain huolia hänestä hälventämään. Saikun mukaan asetelma voi olla hankala demokraattipuolueelle, jossa on noussut myös halua korvata Biden toisella ehdokkaalla.
– Tämä ehkä lykkää sitä ratkaisua taas vähän pidemmälle, mikä on kaikille ongelmallista, Saikku sanoo.
Selittääkö vallanhalu?
Presidentti Biden vakuutti toimittaja George Stephanopoulosin haastattelussa pysyvänsä presidenttikisassa. Hän kertoi myös olevansa pätevin henkilö haastamaan republikaanien Trumpin.
Haastattelussa Biden väisti kysymyksen siitä, olisiko hän valmis ulkopuolisen lääkärin kognitiviisiin testeihin ja myös julkaisemaan tulokset. Presidentin mukaan sellaisia ei ollut hänelle suositeltu.
Winberg pitää luontevana, ettei Biden suostunut testeihin, koska se viittaisi hänen olevan sellaisessa kunnossa, että jotain syytä testeihin olisi.
Se, että Biden uskoo olevansa pätevin Trumpin haastaja, voi Winbergin mukaan selittyä osin halulla pysyä vallassa. Sitä voi myös selittää Bidenin kokemus itsestään altavastaajaana.
– Että media on aina sanonut, että hän ei tule riittämään ja hän ei koskaan tule voittamaan. Ja sitten, kun hän kerran on voittanut, se todistaa hänen mielestään, että hän on taistelija.
Bidenin altavastaajan roolin nostaa esiin myös professori Saikku. Myös hän kiinnitti huomiota siihen, että Biden vaikutti haastattelussa kiistävän Trumpin eduksi olevat mielipidekyselyluvut.
– Ihan kuin hän ei oikeasti tajuaisi, miten vakava tilanne on demokraattipuolueen kannalta, Saikku sanoo ja nostaa esiin Bidenin kommentit haastattelun lopusta.
– Aika monet Yhdysvalloissa kiinnittivät huomiota, että Bidenille riittää se, että hän tekee parhaansa. Mutta toisaalta demokraatit ja myös Biden itse ovat kuitenkin koko ajan antaneet ymmärtää, että Trump on eksistentiaalinen uhka Yhdysvalloille. Silloin varmasti pitäisi muitakin asioita ajatella kuin omaa parastaan ja henkilökohtaista suoriutumista.
Vaihdos tulisi historiallisen myöhään
Demokraattien presidenttiehdokkaan valinta sinetöidään runsaan kuukauden päästä pidettävässä puoluekokouksessa, ja itse vaaleihin on noin neljä kuukautta aikaa. Winbergin mukaan sitä, että presidenttiehdokas vaihtuisi näin lähellä vaaleja, ei modernin Yhdysvaltojen aikana ole tapahtunut.
Lähin verrokki on presidentti Lyndon B. Johnson, joka ilmoitti keväällä 1968 jättävänsä asettumatta ehdolle. Demokraatit hävisivät vaalit, kun Valkoiseen taloon nousi republikaanien Richard Nixon.
Samalla, kun julkisuudessa on vellonut keskustelu Bidenin kunnosta, hänen parrasvaloissaan viihtyvä vastaehdokkaansa Trump on ollut hiljaa.
Washington Postin tietojen mukaan Trumpin kampanjassa toivotaan Bidenin pysyvän Trumpin vastaehdokkaana. Myös Saikku ja Winberg arvioivat, että Biden on Trumpille vastuksista mieluisin. Winberg lisää, että republikaanipuolueen sisällä on alettu nostaa esiin varapresidentti Kamala Harrisin heikkouksia.
– Toisaalta he yrittävät varmistaa, että Biden pysyy ehdokkaana, mutta toisaalta varmistavat, että jos Harrisista tulee ehdokas, niin ollaan valmiina siihenkin, hän sanoo.
Winberg huomioi myös, ettei kukaan toinen julkisuudessa ollut potentiaalinen demokraattiehdokas ole kannatusmittauksissa saanut Trumpia vastaan sen parempaa kannatusta kuin Biden.
– Kukaan ei tällä hetkellä tiedä, onko Biden vahvempi ehdokas kuin Harris, onko Biden vahvempi ehdokas kuin Gavin Newsom tai Gretchen Whitmer. Tämä on spekulaatiota.
______
Korjattu kello 15.09: Yhdysvaltojen presidentinvaaleihin on noin neljä kuukautta aikaa, ei viisi.