Rikosten selvitysaste on kääntynyt laskuun Suomessa, ilmenee Helsingin yliopiston Kriminologian ja oikeuspolitiikan instituutin katsauksesta. Vuonna 2021 rikoksista onnistuttiin selvittämään 63 prosenttia.
Eniten selvittämättä jää varkaus- ja vahingontekorikoksia. Sen sijaan henkirikoksista yli 90 prosenttia onnistutaan selvittämään.
Kaikkien rikosten yleinen selvitysaste oli nousussa noin 15–20 vuotta. 2000-luvun alussa noin 73 prosenttia rikoksista saatiin selvitetyiksi, vuonna 2019 jo 82 prosenttia.
Vuonna 2020 yleinen rikosten selvitysaste painui kuitenkin jälleen 73 prosenttiin. Vuonna 2021 se laski edelleen 63 prosenttiin.
Henkirikoksista selvitettiin yleisesti 93 prosenttia vuosina 2001–2021. Vuosittaiseen vaihteluun vaikuttaa se, että osa henkirikoksista saadaan selvitetyksi myöhemmin kuin sinä vuonna, jona ne tulevat poliisin tietoon. Niinpä vuonna 2021 henkirikosten kokonaisselvitysaste oli tilaston mukaan peräti 192 prosenttia.
– Kaikki rikokset eivät tule selvitetyiksi samana vuonna, vaan tutkinta on voinut alkaa aiemmin, sanoo Frida Emilia Kuusisto Mäkelä, yksi katsauksen tekijöistä.
Pimeistä rikoksista selviää alle viidennes
Hankalimpia selvitettäviä poliisille ovat niin sanotut pimeänä tulevat rikokset, joissa rikoksen tullessa poliisin tietoon ei ole vielä mitään alustavaa tietoa epäillystä. Näiden rikosten selvitysaste jää alle viidennekseen, vaikka se onkin noussut vuosina 2001–2021.
Vuonna 2021 rikossyytteen sai käräjäoikeuksissa hieman alle 58 000 henkilöä, mikä oli runsaat 10 prosenttia enemmän kuin vuonna 2020. Oikeudenkäynnissä tuomituille vuonna 2021 määrätyistä rangaistuksista 57 prosenttia oli sakkorangaistuksia.
Vuonna 2021 Rikosseuraamuslaitoksen toimintaan vaikuttivat koronapandemiasta johtuneet täytäntöönpanon rajoitukset ja sittemmin rajoitusten purkamiset. Erityisesti lyhyiden vankeusrangaistusten ja sakon muuntorangaistuksen täytäntöönpanoja rajoitettiin vuosina 2020–2021.