Uuden hallituksen tulisi päivittää rikoslaki, prosessioikeus, oikeuden käyttöä koskeva, rangaistuksen määräämiseen ja soveltamiseen liittyvät säännöksen tämän päivän vaatimuksiin soveltuviksi. Varsinkin katu-, jengi-, nuoriso-, some, netti- ja huumausainerikollisuus vaatisi kiireellistä ajan tasaistamista.
On myös vaadittu rikosten paljousalennusten muuttamista, uusintarikosten saattamista todelliseen seuraamukseen.
Rangaistusasteikon koventaminen tai muutaman poliisin lisääminen olisi vain kosmeettinen merkitys, mutta kuitenkin singnaali muutoksesta. Sitova kanta myös hovituomareille, jotka ovat sidottuja omiin ennakkotapauksiin päätöksissään.
Samoin tulisi laskea rikosoikeudellista alarajaa vähintään vuodella 14 vuoteen, mikä olisi vahva signaali yhteiskunnan reagointiin järjestyksen palauttamiseksi. Tärkeä merkitys muutoksella olisi ennen muuta viranomaiselle käyttää vaikuttavia pakkokeinoja riittävän varhaisessa vaiheessa.
Nuorilla on omat nuorisoseuraamukset yhdyskuntapalveluineen, ei ensisijaisesti vankila, vaan kasvatus-ja koulutus keskiössä kehityksen siinä vaiheessa. Todellisuudessa paljon saa ihminen pahaa tehdä ennen kuin vankilan portit avautuvat, niin liberaali ja joustava on nykyinen seuraamus-järjestelmä.
Ei rankaisemisella sinänsä ole itsetarkoitusta, mutta järjestäytyneelle yhteiskunnalle se on ja sitä edustaa lain säätäjä eli eduskunta. Yhteiskunta on asianomistajan asemassa mitä suurimmassa määrin huumausainerikollisuuden osalta ja siksi siihen pitäisi löytää keinot. Jo kustannusmielessä se tulee kalliiksi. Muutenkin asianomistajan, uhrin, lähiomaisten ja todistajien asemaa on vahvistettava. Sen sijaan liian kunnianhimoiset tutkinta- ja oikeusprossit tulisi jättää kuten tapaus Auer ja afrikkalaisprosessit osoittavat.
Seppo Passinen
HTM
Lapua