Toisen nimittäminen julkisesti fasistiksi, natsiksi, kommunistiksi tai vastaavaksi ei automaattisesti oikeuta kunnianloukkaussäädöksen soveltamiseen, kertoo rikosoikeuden professori Sakari Melander Helsingin yliopistosta STT:lle. Hän kommentoi asiaa yleisellä tasolla.
– Tästä on aika vakiintunuttakin Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen (EIT) ja korkeimman oikeuden ratkaisukäytäntöä. On selvää, että jos tällaista ilmaisua käytetään poliitikkoon tai julkisuuden henkilöön kohdistuvassa kritiikissä, kriittisten kommenttien sallittavuus on laajempi ja heidän pitää kestää laajempaa kriittistä kielenkäyttöä suhteessa toimintaansa, hän sanoo.
Melanderin mukaan asiassa pitää ottaa huomioon laajasti olosuhteet, kuten nimityksen kohteen asema ja se, missä määrin julkaisua on levitetty.
– Tämäntyyppisessä tilanteessa itse ajattelen, että merkitystä on etenkin sillä, missä yhteydessä viesti on esitetty. Onko viestin tarkoitus loukata, halventaa ja henkilökohtaisesti loukata henkilöä, vai onko se sijoitettavissa toisenlaiseen yhteyteen ja liittyykö se johonkin laajempaan keskusteluun.
Eduskunnan puhemies Jussi Halla-aho (ps.) on tehnyt rikosilmoituksen siitä, että koomikko Iikka Kivi kutsui häntä fasistiksi. Rikoskomisario Juha-Matti Suominen Helsingin poliisista kertoo, että kuvaukseen sopiva tapaus on esitutkinnassa kunnianloukkauksen rikosnimikkeellä, muttei vahvista tai kiellä, onko kyse juuri tästä tapauksesta.
Kivi: Kritiikki huippuhetkellä saattoi painaa
Perussuomalaisten kriitikkonakin tunnettu Kivi on arvellut poliisin kertoman tekopäivän perusteella, että kyse on hänen marraskuun lopussa lähettämästään viestistä X-viestipalvelussa (entisessä Twitterissä).
Ukrainalainen toimittaja Illia Ponomarenko oli kehunut Halla-ahon ukrainan taitoa tämän puheessa Ukrainan parlamentissa. Vastausviestissään X:ssä Kivi sanoi Halla-ahon olevan lisäksi fasisti ja tukeneen aiemmin Unkarin pääministeriä Viktor Orbania, joka on nyt ollut poikkiteloin EU:n Ukraina-avun tiellä. Kivi myös kirjoitti, että Halla-ahon puheenjohtajakaudella jotkut perussuomalaiset poliitikot tukivat Venäjän presidenttiä Vladimir Putinia sen jälkeenkin, kun Venäjä valtasi Krimin niemimaan vuonna 2014.
Kivi kertoo STT:lle tekstiviestitse, ettei osaa arvioida, miksi juuri tämä viesti olisi saanut Halla-ahon tekemään siitä rikosilmoituksen.
– Sen tiedän, että tviittini konteksti – eli Ukrainassa pidetty puhe – oli Halla-ahon poliittisen uran huippuhetkiä, joten kritiikki siinä yhteydessä voi saada erityistä painoarvoa, Kivi sanoo.
Hän kertoo olevansa Halla-aholle kiitollinen siitä, että tämä nosti tällä tavalla julkiseen keskusteluun omaa poliittista rooliaan koskevia vaikeita kysymyksiä esimerkiksi suhteestaan Orbaniin. Sillä on Kiven mielestä Suomen turvallisuuden kannalta merkitystä Halla-ahon presidenttiehdokkuuden myötä.
– Muutoin olen ollut kiitollinen saamastani laajasta tuesta ja toisaalta hyvin kyllästynyt siihen, että aikaa ja energiaa pitää valuttaa tällaiseen joutavaan pelleilyyn, hän kirjoittaa.
"Fasistiksi nimittely ei ole kritiikkiä"
STT kysyi Halla-aholta, miten rikosilmoitus on linjassa sen kanssa, että Halla-ahon puheenjohtajakaudella perussuomalaiset ajoi niin sanottua laajaa sananvapautta, jonka mukaan ihmisten tulee kestää häiritsevää ja loukkaavaa tekstiä ilman lakitupaa.
– En ole koskaan sanonut, että sananvapauden pitäisi kattaa valheellisten ja leimaavien väitteiden levittäminen. Esimerkiksi pedofiiliksi tai fasistiksi nimittely ilman perusteita ei ole kritiikkiä, Halla-aho vastasi tekstiviestitse STT:n kysymykseen.
Halla-aho kertoi maanantaina Ylelle rikosilmoituksen motiiviksi halunsa selvittää, mitä kaikkea toisesta voi sanoa.
– Minä en ole niitä (rikosilmoituksia) kovin paljon harrastanut, enkä ole kovinkaan montaa tutkintapyyntöä tehnyt elämässäni. Mutta ajattelin, että ihan mielenkiintoista nähdä, missä ne rajat kulkevat. Onko tosiaan mahdollista esittää tällaisia ilmeisen leimaavia ja valheellisia väittämiä julkisesti toisesta henkilöstä, Halla-aho sanoi Ylelle.
"Järeä prosessi pieniin asioihin"
Professori Melander pitäisi itse hyvänä sitä, että korkeissa asemissa olevat poliitikot eivät käyttäisi kunnianloukkaussääntelyä tavalla, joka kaventaa vallankäyttäjiin liittyvää kritiikkiä, koska sillä voi olla sananvapautta rajoittavia vaikutuksia. Suurimman vian hän kuitenkin näkee yleisesti ottaen lainsäädännössä itsessään: kunnianloukkauksen tunnusmerkistö täyttyy hyvin herkästi, koska se on hyvin lavea ja pitää sisällään monentyyppisiä asioita.
– Itse pitäisin perusteltuna sen miettimistä, onko rikosoikeutta ylipäätään tarpeen käyttää kunnian suojaamiseen niin laajasti kuin sitä nyt käytetään. Sillä on jo itsessään sananvapautta rajoittavaa vaikutusta, hän kertoo.
Melanderin mukaan voisi olla syytä suunnata rikosoikeudellista lainsäädäntöä kohdistumaan enemmän toisten ihmisten järjestelmälliseen häirintään eikä nykyisenkaltaisesti yksittäisiin ikäviksi tai halventaviksi koettuihin ilmaisuihin, eleisiin tai toimintaan. Vaikka yleisesti keskusteluissa toisten leimaamista ja halventamista ei Melanderin mukaan voi pitää hyväksyttävänä, tuon hyväksyttävyyden raja ei välttämättä ole sama raja kuin se, jolloin rikosoikeutta pitäisi käyttää.
– Nyt kyse on aika järeän rikosprosessin käyttämisestä aika pieniin asioihin, hän sanoo.
Laveus kuormittaa poliisia
Kunnianloukkaukseen voi syyllistyä, jos esittää toisesta valheellisen tiedon tai vihjauksen tai halventaa häntä muuten. Kunnianloukkaus voi tapahtua esimerkiksi ylipainoon viittaavin termein nimittelyllä, loukkaavien käsimerkkien näyttämisellä tai vaikkapa levittämällä valheellisia tietoja siitä, että joku virkahenkilö tekee päätöksiä omaa etuaan ajaen, mutta nämä ovat Melanderin mukaan moitittavuudeltaan hyvin erilaisia tekoja.
– Se "muuten halventaa" voi olla melkein mitä vaan, eli sitä ei ole mitenkään täsmennetty. Silloin kyse on hyvinkin laveasta tunnusmerkistöstä, joka on minusta aika ongelmallinen ja kuormittaa aika paljon jo valmiiksi kuormittunutta poliisia. Monentyyppisistä halventavista teoista tehdään rikosilmoituksia, ja poliisilla on esitutkintapakko, joten niitä on sitten pakko lähteä tutkimaan. Voi olla, että vähäisiä resursseja kannattaisi käyttää vähän toisentyyppisten rikosten tutkintaan, Melander sanoo.
Tutkinnoissa paljon vaihtelua
Yksi ongelma kunnianloukkausten rikosprosesseissa Suomessa on Melanderin mukaan suuri vaihtelu siinä, millaiset teot missäkin etenevät tutkittaviksi tai oikeuteen. Senkin taustalla on osaltaan se, että kunnianloukkausteot voivat olla vähäisiä ja hyvin moninaisia.
Hän myös muistuttaa, että Suomi on aiemmin saanut useita langettavia päätöksiä EIT:ltä siitä, että kunnian ja yksityiselämän suojaa oli oikeuden ratkaisuissa ylikorostettu sananvapauden kustannuksella, ja tämä johti sittemmin muun muassa lainsäädäntömuutoksiin.
– Sitä on yhä syytä korostaa, että sananvapausnäkökulmat pitää aina ottaa huomioon kunnianloukkauspykälää sovellettaessa, ja (pykälällä) ei saa rajoittaa liikaa sananvapautta. Suomen historia ei ole siinä paras mahdollinen, Melander sanoo.