Reserviläisten hakemusmäärät siviilipalveluksen täydennyspalvelukseen jatkuivat korkeana myös sunnuntaina.
Siviilipalvelusjohtaja Mikko Reijonen Siviilipalveluskeskuksesta kertoo STT:lle, että siviilipalvelusvelvolliseksi on saapunut hakemuksia sunnuntaina kello 17.20:een mennessä 83. Lauantain aikana puolestaan 116 ihmistä haki täydennyspalveluskoulutukseen.
Perjantaina hakemuksia tehtiin 293 kappaletta, mikä oli Reijosen arvion mukaan historian suurin yhden päivän lukumäärä.
Reservistä siviilipalvelukseen siirtyminen on kasvanut merkittävästi sen jälkeen, kun puolustusministeri Antti Häkkänen (kok.) sanoi etsivänsä oikeudellisia keinoja, jotta Puolustusvoimien reservistä ei pystyisi eroamaan.
Reijosen ilmoittamien lukujen mukaan torstain ja sunnuntain aikana hakemuksia on tullut 559. Hän arvioi, että sunnuntain jälkeen hakemuksia on koko alkuvuoden aikana saapunut yli 800.
Vertailun vuoksi viime vuonna Puolustusvoimien reservistä erosi noin 1 650 ihmistä.
– Aavistus on, että toiselle sadalle tämän illan osalta mennään, Reijonen sanoi hieman ennen puolta kuutta.
Määrät kasvoivat puolustusministerin haastattelun jälkeen
Puolustusministeri Häkkänen esitti näkemyksensä reservistä eroamisen estämisestä torstaina Kyrönmaa-lehden haastattelussa. Hän sanoi lehdelle "etsivänsä pykälät kuntoon" vielä kevään aikana niin, että reservistä "karkaaminen" ei olisi enää mahdollista. Perusteluksi Häkkänen kertoi sen, että hän pitää reservistä eroamista epäisänmaallisena.
Perjantaina Häkkänen loivensi kantaansa ja sanoi STT:lle, ettei ole tehnyt varsinaista avausta asiasta. Häkkäsen mukaan reservistä eroaminen on sen sijaan yksittäinen pieni asia, joka on vaivannut häntä.
Koulutukset voivat vaatia lisäkäsiä
Siviilipalveluskeskuksessa pitää Reijosen mukaan pohtia sitä, miten täydennyskoulutukset toteutetaan. Hänen mukaansa kasvanut hakemusmäärä voi edellyttää myös aiempaa suurempaa henkilöstön tarvetta.
Hän vertaa tilannetta vuoteen 2022, jolloin Venäjän käynnistämä hyökkäyssota Ukrainaan aiheutti edellisen hakemuspiikin. Tuolloin yli 3 800 ihmistä haki eroa reservistä ja Siviilipalveluskeskukselle myönnettiin väliaikaisesti kolmen henkilötyövuoden lisäys täydennyspalveluskoulutuksia varten.
– Toki meillä on vuoden 2025 eriä sovittuna, ja siellä on varmaan 40 koulutusaikaa olemassa. Ilmeistä on, että lisää täytyy sinne myös saada kalentereihin sovittua ja miettiä Siviilipalveluskeskuksen osalta, kuinka paljon pystymme tekemään omilla resursseillamme ja kuinka paljon se mahdollisesti vaatii ihan henkilöresurssilisäyksiä, sanoo Reijonen.
Täydennyspalveluskoulutuksia on hänen mukaansa hankittu myös ulkopuolisilta kouluttajilta.
Siviilipalvelukseen siirtymistä saa katua
Reijosen mukaan hakemus täydennyspalvelukseen tehdään sähköisesti Puolustusvoimien aluetoimistoon. Kun aluetoimisto on käsitellyt hakemuksen, hakija poistuu Puolustusvoimien reservistä ja siirtyy siviilipalvelusvelvolliseksi. Tämä tarkoittaa sitä, että hakijan on käytävä viiden päivän mittainen täydennyspalvelus. Jos hakijalla ei ole toiveita koulutuserän suhteen, antaa Siviilipalveluskeskus määräyksen koulutuserästä vuoden kuluessa.
– Sen jälkeen kun aluetoimisto hyväksyy hakemuksen, ei Puolustusvoimat määrää kertausharjoituksiin tai muuhunkaan toimintaan, Reijonen kertoo.
Myös katumapäälle tuleminen on mahdollista. Reijosen mukaan reserviin voi palata ennen täydennyskoulutuksen aloittamista ilmoittamalla siitä Siviilipalveluskeskukselle. Reijonen arvioi, että viime vuonna ilmoituksia takaisin reserviin siirtymisestä tuli noin 200.
Jos katumapäälle tulleella on ollut sodanajan sijoitus Puolustusvoimissa, vanhaa sijoitusta ei kuitenkaan saa takaisin, Reijonen sanoo.
