Mielipidemittaukset povaavat Yhdysvaltain presidentinvaaleista äärimmäisen tasaisia. Jos vaalit ratkeavat jossakin vaa'ankieliosavaltiossa äärimmäisen pienellä erolla, saattaa taistelu vaalituloksesta jatkua oikeussaleissa.
Vuonna 2000 supervallan johtaja ratkaistiin 537 äänellä – se oli se ero, jolla George W. Bush voitti Al Goren ratkaisevassa vaa'ankieliosavaltiossa Floridassa.
Asianajaja Adam Bonin on erikoistunut vaalilainsäädäntöön ja on edustanut usein ehdokkaita ja puolueita erilaisissa vaaleihin liittyvissä oikeusjutuissa Pennsylvaniassa, joka on mahdollisesti tämän syksyn vaalien tärkein vaa'ankieliosavaltio. Näissä vaaleissa hän edustaa demokraattien kampanjoita.
Osavaltion suurimmassa kaupungissa Philadelphiassa asuva Bonin sanoo, että jos vaalitulos Pennsylvaniassa on selvä suuntaan tai toiseen, se toivon mukaan estää joutumisen oikeustaisteluihin.
– Tosin viime kerrallakin luulimme, että tulokset olivat selvät, eikä niitä voisi kyseenalaistaa. Mutta republikaanit yrittivät haastaa niitä kaikin mahdollisin tavoin, Bonin sanoo STT:lle.
Jos voittomarginaali on alle 0,5 prosenttiyksikköä, tiedossa on lain mukaan automaattinen uudelleenlaskenta. Se ei kuitenkaan käytännössä koskaan muuta tulosta merkittävästi. Demokraattien Joe Biden voitti republikaanien Donald Trumpin vuonna 2020 Pennsylvaniassa 1,17 prosenttiyksikön eli noin 80 000 äänen marginaalilla.
Republikaanipoliitikot yrittivät haastaa tuloksia eri tavoin sekä liittovaltion tasolla että osavaltion hallinnossa. Tuomioistuimet kuitenkin hylkäsivät kaikki kanteet, ja Pennsylvanian osavaltio vahvisti Bidenin saaneen osavaltion valitsijat.
– Takana olivat trumpilaiset salaliittoteoriat ja hölynpöly, minkä lisäksi kyseessä olivat ensimmäiset vaalit, joissa laki salli kaikkien äänestäjien äänestää postitse, jos he halusivat. Kun päälle tuli vielä koronapandemia, postiäänten määrä oli todella suuri, Bonin kertoo.
Postiäänestys taas syynissä
Trump ja monet republikaanit kylvivät viime vaalien alla epäilyksiä postiäänestyksen ympärille. Valtaosa postiäänestystä käyttäneistä äänestikin Bidenia. Koska postiäänten laskemisessa meni pidempään kuin vaalipäivän äänten, se sai aikaan vaikutelman, jossa Trump johti ensin tuloslaskennassa, mutta Biden tuli takaa ohi. Republikaanit tarrautuivat tähän väittäessään vaalitulosta epäilyttäväksi.
Tänä vuonna postiäänten osuus jää Boninin mukaan pienemmäksi kuin 2020, jolloin pandemia oli pahimmillaan.
– Niin moni ei äänestä postitse terveyssyistä, koska nyt on turvallista mennä äänestyspaikalle. Se ei ole enää ongelma. Mutta postiäänten osuus on silti merkittävä, ja ne ovat pääosin demokraattiääniä, Bonin sanoo.
– Useimmat äänestäjät kuitenkin äänestävät paikan päällä, ja saamme tulokset niistä heti vaali-iltana.
Boninin mukaan osa republikaaneista välttelee edelleen postiäänestämistä, minkä vuoksi selvä enemmistö postiäänistä menee tälläkin kertaa demokraateille.
– Trump ja hänen tukijansa sanovat edelleen, että siihen ei voi luottaa ja että sitä käytetään huijaamiseen. Mutta toisaalta jotkut vastuullisemmat republikaanit sanovat, että se on laillinen tapa äänestää, käyttäkää sitä, jos se sopii teille. Alustavien tietojen perusteella näyttää siltä, että tämä jälkimmäinen viesti ei ole ihan uponnut republikaaneille.
Bonin huomauttaa, että myös demokraattien äänestäjissä on ryhmiä, jotka eivät perusta postitse äänestämisestä. Etenkin mustalle yhteisölle paikan päällä äänestäminen on ollut tärkeä rituaali.
– Minulle ei ole väliä sillä, miten ihmiset äänestävät, kunhan he äänestävät.
Tuomioistuimet hylkäsivät vilppiväitteet
Neljä vuotta sitten ryhmä republikaanien kongressiedustajia jopa yritti saada kaikki postiäänet hylätyksi Pennsylvanian perustuslain vastaisina, mikä olisi kääntänyt osavaltion Trumpille. Pennsylvanian korkein oikeus kuitenkin hylkäsi kanteen.
Oikeusistuimet totesivat toistuvasti, ettei vaalivilpistä ollut näyttöä. Oikeus huomautti myös, että republikaanit olisivat voineet haastaa postiäänestyksen milloin vain, mutta tekivät niin vasta siinä vaiheessa, kun tulos alkoi selvitä.
Boninin mukaan yritykset kumota vaalitulos oikeusteitse on pakko ottaa vakavasti, vaikka viimeksi yritykset eivät olleet erityisen lähellä onnistumista.
– Totta kai meidän täytyi ottaa ne jutut vakavasti. Voitimme kaikki oikeusjutut omissa tuomioistuimissamme sekä liittovaltion tuomioistuimissa, vaikka monet tuomarit olivat Trumpin nimittämiä. He ymmärsivät, että heidän työnsä on politiikan ulkopuolella.
Tiedossa hidas laskenta
Vuonna 2020 vaalituloksen varmistumista saatiin odottaa useita päiviä, kun ääntenlaskenta mateli monissa osavaltioissa, mukaan lukien Pennsylvaniassa. Vaalipäivä oli tiistai, mutta useimmat keskeiset mediayhtiöt julistivat Bidenin voittaneen Pennsylvanian ja sen myötä koko vaalit vasta lauantaina.
Boninin mukaan Pennsylvanian ääntenlaskennasta voi tällä kertaa odottaa hitusen nopeampaa, mutta ei merkittävästi.
– Osasyy on se, että toisin kuin ylivoimaisessa enemmistössä osavaltioista, Pennsylvaniassa laki ei ikävä kyllä anna piirikunnille lupaa alkaa avata ja laskea postiääniä kuin vasta aamuseitsemältä vaalipäivänä. Useimmissa osavaltioissa he voivat valmistella laskentaa ja avata niitä, Bonin kertoo.
– Täällä me emme voi, kiitos republikaanien jääräpäisyyden.
Kuten vuonna 2020, Trump johtanee nytkin Pennsylvanian tuloslaskennan alkuvaiheessa, koska maalaismaiset piirikunnat saavat äänet laskettua ensimmäisinä. Osavaltion kaksi suurinta piirikuntaa Philadelphia ja Allegheny (jossa Pittsburgh sijaitsee) saavat mitä luultavimmin tuloksensa valmiiksi viimeisinä, ja ne ovat demokraattien vahvoja tukialueita.
– He (republikaanit) ovat luoneet olosuhteet, joissa ihmiset voivat kyseenalaistaa nämä myöhäisemmät äänet, jotka siirtävät tulosta demokraattien suuntaan, Bonin sanoo.
Hän selittää, että postiäänten laskeminen on hitaampaa kuin äänestyspaikalla annettujen äänten, koska kuorten avaamisen jälkeen niistä pitää yksitellen tarkistaa allekirjoitukset ja päivämäärät. Yhden äänen prosessointi vie useita minuutteja.
– Kun puhutaan sadoistatuhansista äänistä, se vie aikaa.
Kestääkö järjestelmä?
Pennsylvanian senaatti on republikaanien hallussa, kun taas osavaltion edustajainhuoneessa on demokraattienemmistö. Jos vaalitulos on huipputiukka, voisivatko republikaanit käyttää hallintokoneistoa hyväkseen, kyseenalaistaa tuloksen ja jopa estää tuloksen vahvistamisen?
Bonin on luottavainen sen suhteen, että järjestelmä kestää paineen. Yksi syy on se, että Pennsylvanian kuvernööri on demokraatti Josh Shapiro, ja osavaltion vaaleista vastaava ylin virkamies Al Schmidt on maltillinen republikaani, joka ei viimeksi suostunut lähtemään mukaan vaalituloksen kumoamiseen. Trumpilaiset republikaanit eivät siis voi panna loputtomiin kapuloita rattaisiin.
Vaalijärjestelmää on Boninin mielestä vaikea muokata sellaiseksi, ettei tuloksia olisi mahdollista yrittää kiistää.
– Järjestelmää ei voi tehdä idioottivarmaksi, jos on ihmisiä, jotka ovat vakuuttuneita sen vilpillisyydestä. Vaikka tekisi mitä muutoksia lakeihin, ihmiset jotka etsivät tekosyitä tappiolleen, löytävät niitä edelleen, Bonin sanoo ja viittaa salaliittoteorioihin, jotka ovat valitettavan yleisiä.
– Sitä näkee väitteitä, että jotkut tilaavat satoja äänestyslipukkeita kuvitteellisille äänestäjille, ja sitten yksi ihminen täyttää ne kaikki. Sellaista ei tapahdu, se ei ole mahdollista. Mutta jos jonkun syvin uskomus on, että Donald Trump on suositumpi kuin yksikään demokraatti, hän rakentaa todellisuuden, joka sopii näihin uskomuksiin.
Siksi Boninin mielestä on pakko olla huolissaan siitä, aiheuttaako täpärä vaalitulos jopa väkivallan mahdollisuuden.
– Näimme mitä tapahtui neljä vuotta sitten. Vaikka moni meistä toivoi, että tammikuun 6. päivän tapahtumat (kongressitalon valtaus) olisi saanut republikaanit pakittamaan näistä jutuista, eivät he tehneet niin. On pakko olettaa, että samaa voi tapahtua nytkin.