Perhe- ja peruspalveluministeri Juha Rehulan (kesk.) erityisavustaja Eeva Salmenpohjan loikka Keskon leipiin osuu kiusalliseen ajankohtaan. Kesko tiedotti uudesta tehtävästä samana päivänä, jolloin uuden alkoholilakiesityksen lausuntokierros päättyi. Alkoholilainsäädäntö on nimenomaan Rehulan vastuulla.
Lisäksi laki virkamiesten karenssiajoista on astunut voimaan juuri pari viikkoa sitten tammikuun alussa. Laki koskee myös ministerien erityisavustajia. Salmenpohjan työsopimuksessa karenssia ei ilmeisesti ole, koska tämä aloittaa Keskon yhteiskuntajohtajana jo ensi kuun alussa.
Karenssilailla pyritään estämään sitä, että virkamies veisi esimerkiksi lainvalmisteluun liittyvää tietoa mukanaan uudelle työnantajalleen. Hallinto-oikeuden professori Olli Mäenpään mukaan karenssin tarpeelle on monia syitä.
– Jos virkamies tehtävissään osallistuu sellaisen lainsäädännön valmisteluun, joilla on vaikutusta joihinkin yrityksiin ja sen jälkeen siirtyy tällaisen yrityksen palvelukseen, voidaan nähdä kytkentää tulevaan työnantajaan. Sen vuoksi lainsäädäntö lähtee siitä, että tulee olla enemmän tai vähemmän pitkä viilennysaika, ettei synny epäilystä intressien samansuuntaisuudesta tai ristiriidasta virkatehtävien kanssa.
Mäenpää muistuttaa, että alunperin hallituksen esityksessä ehdotettiin jopa vuoden pituista karenssia. Eduskunnassa lakia vesitettiin sen verran, että karenssin maksimipituudeksi määrättiin puoli vuotta.
– Voi olla, että tässä (Salmenpohjan) tapauksessa tulee esiin elementtejä, joita lainvalmistelussa pidettiin tärkeinä, Mäenpää pohtii.
Tuore laki virkamiesten karenssiajasta koskee periaatteessa vain uusia työsopimuksia. Työmarkkinalakimies Miska Lautiainen valtiovarainministeriöstä kuitenkin kertoo, että karenssipykälä on mahdollista tehdä myös voimassa oleviin sopimuksiin.
– Ketään ei voida tietenkään pakottaa tekemään sopimusta, Lautiainen muistuttaa.
Lautiaisen mukaan valtiovarainministeriö on antanut ohjeet karenssisopimuksen tekemiseksi jo ennen nykyisen lain voimaantuloa. Sellainen olisi ollut mahdollista kirjata myös Salmenpohjan työsopimuksen ehtoihin.
Maininta karenssista haluttiin kirjata lakiin, jotta karenssipykälä olisi jatkossa lähtökohtaisesti aina mukana keskeisten virkamiesten sopimuksissa.
Rami Nieminen / LÄNNEN MEDIA