VIIKON VIERAS: Irakilainen Saleh Najm Aldeen saapui Vaasaan turvapaikanhakijana syyskuussa vuonna 2015. Ensimmäisen kuukauden jälkeen hän toimi jo vapaaehtoisena Suomen Punaisessa Ristissä.
– Halusin olla itsekin avuksi, ja autoin toisia turvapaikanhakijoita alkuun elämässään Vaasassa. Tein esimerkiksi ruokaa ja neuvoin käytännön asioiden kanssa. Olimme yhdessä kulttuuritalo Fannyssa, jonne kannustin ihmisiä tulemaan viettämään mukavaa aikaa.
Yhdessäolon autuutta. Aktiivinen elämänote on vienyt Salehia eteenpäin uudessa kotikaupungissa.
– Vaasassa olen tutustunut satoihin ihmisiin ja päässyt mukaan hienoihin tapahtumiin. Mielestäni on hyvä tavata muita ihmisiä ja toimia sen sijaan, että jäisi vain yksin kotiin neljän seinän sisään. Yhdessäolo on tärkeää etenkin taas pimeän syksyn ja kylmän talven aikana.
Pohjoisen vuodenajat ovat olleet yllättäviä.
– Tänä vuonna ymmärsin ensimmäistä kertaa, miksi suomalaiset perheet matkustavat paljon esimerkiksi Kreikan ja Espanjan aurinkorannoille. Suomeen tullessa minulle sanottiin, ettei kesään voi luottaa, ja nyt sain itsekin huomata, miten lyhyt ja epävarma aurinkoinen ja lämmin aika oli.
Kokemusta käytännöstä. Suomeen tulo oli Salehin ajatuksissa ensimmäisen kerran 1990-luvun lopussa.
– Se ei kuitenkaan olisi ollut mahdollista diktaattori Saddam Husseinin ollessa vallassa. Jos olisin lähtenyt maasta, minun olisi pitänyt nimetä sukulainen pantiksi. Jos olisin jättänyt palaamatta, sukulaiseni olisi joutunut vankilaan. Miten olisin itse voinut silloin elää vapaana?
Irakissa Saleh teki jo lapsena työtä ravintola-alalla.
– Aloitamme työnteon yleensä jo kymmenvuotiaana esimerkiksi ravintolassa pesemällä astioita tai leikkaamalla lihaa. Tieto ja kokemus karttuvat vuosi vuodelta, ja 18-vuotiaalla nuorella on jo paljon käytännön kokemusta työstä ja liiketoiminnasta. Työskentelin ensin sedälleni, kunnes perustin oman yrityksen.
Kehittyvä ammattitaito. Kokkina Saleh on erikoistunut erityisesti Lähi-idän keittiöiden makuihin. Kun hän tuli Suomeen, taakse jäi kaksi ravintolaa, joilla oli paljon asiakkaita.
– Käytän ruuissani yksinkertaisia ja terveellisiä raaka-aineita, ja annokset ovat edullisia valmistaa. Suosittu linssikeittoni sopii hyvin talviaamuihin, sillä se pitää kehon lämpimänä. Suomessa ollessani olen tutustunut keliakiaan ja kehittänyt erilaisia gluteenittomia ruokareseptejä.
Suomalaisista raaka-aineista tuttuja ovat jo marjat, erityisesti mustikka ja puolukka.
– Myös omenat, sienet ja mämmi ovat herkullisia. Kotimaastani kaipaan sitä, että ruoka oli halvempaa ja raaka-aineita oli paremmin saatavilla. Kymmenen kilon vesimelonin sai ympäri vuoden parilla eurolla. Suomessa edullisia ovat puolestaan perunat, sipulit ja vehnä.
Mukavia muistoja. Saleh on parin vuoden aikana osallistunut Vaasassa monenlaiseen toimintaan.
– Vaasan Missionkyrkanilla olen ollut mukana Friend’s Cafessa, joka pidetään keskiviikkoisin Rauhankadulla. Tulevana perjantaina osallistun puolestaan Mielenterveyden keskusliiton järjestämään Savuttomuuskoutsi-koulutukseen. Toivon, että onnistun lopettamaan tupakoinnin ja tukemaan samalla myös muita, jotka haluavat eroon tupakasta.
Iloisia muistoja on karttunut myös erilaisten tapahtumien tarjoilujen järjestämisestä.
– Vaasa Entrepreneur Societyn opiskelijoiden kanssa järjestimme tapahtuman, jonne valmistin falafeleja sadalle hengelle. Kokkaisin viime vuonna myös Vaasan kaupungin Wildlife-luontoelokuvafestivaalin kansainvälisille osallistujille. Keväällä työkokemusta karttui kolmen kuukauden ajalta ravintolatyössä Palosaarella.
Raija Koivisto