Rau­ma­lais­kas­vat­ti Erica Ro­sen­dahl valmis luk­ka­roi­maan Itä–­Län­nes­sä­kin kypärä päässä

Roihuttarissa hienoa läpilyöntikautta pelaava Erica Rosendahl on toinen naisten Idän lukkareista pesäpalloilun perinteisessä tähdistöottelussa. LEHTIKUVA / Emmi Korhonen
Roihuttarissa hienoa läpilyöntikautta pelaava Erica Rosendahl on toinen naisten Idän lukkareista pesäpalloilun perinteisessä tähdistöottelussa. LEHTIKUVA / Emmi Korhonen

Viikonloppuna Kouvolassa pesäpalloilun Itä–Lännessä on luvassa jonkinlainen lajin taitekohta. Mitä ilmeisimmin sekä lauantaina naisten että sunnuntaina miesten ottelussa lukkaroidaan kypärä päässä. Säännöt vaativat nykyisellään lukkarille kypärän vain junioripeleissä.

– Pelasin vuonna 2021 kopparina ja pidin silloinkin kypärää. Olen nähnyt Raumalla kolmisen vuotta vanhemman Ilona Hakoniemen pelaavan kypärä päässä ja ottanut varmaankin mallia. Mitään tälliä en ole saanut ja ryhtynyt sen takia lukkaroimaankin kypärä päässä, toteaa helsinkiläisseura Roihuttarissa melkoista läpilyöntikautta pelaava Erica Rosendahl, 19.

Rosendahl on toinen naisten Idän lukkareista. Idän miesten toiseksi lukkariksi valittiin Kiteen Pallon imatralainen Rasmus Surakka, 23, joka on ainoa kypärää käyttävä miesten pääsarjalukkari.

Säännöt edellyttävät vuonna 2008 ja myöhemmin syntyneitä käyttämään kypärää myös lukkarin ja kopparin tontilla sekä sisäpelin kaarella. Sääntö on tulossa myös aikuisten sarjoihin. Muilla ulkopelipaikoilla kypärä on ollut pakollinen vuosikymmeniä.

Ryöppy palkintoja

Rosendahl lukkaroi viime kesänä viidessä kasvattajaseuransa Feran ottelussa, mutta oli nostamassa lainapelaajana Laitilan Jyskettä pääsarjaan.

– En koskaan ajatellutkaan, että jäisin Raumalle haastamaan (21-vuotiasta) Ilonaa lukkarin tontilla. Vuosi sitten loppukesästä tuli kyselyjä Roihuttarista, ja ajattelin Helsingin hyväksi vaihtoehdoksi, Rosendahl sanoo.

Yhdeksän kertaa 18 ottelun aikana joukkueensa parhaana palkittu Rosendahl on ollut suurin tekijä siihen, että Roihuttaret on sarjassa ennakoitua korkeammalla. Lyöjätilastossa Rosendahlin (1+24) edellä on alle yhden käden sormin laskettava määrä muita kuin jokerikotiuttajia.

Puuttuvat pisteet

Parhaat naispesäpalloilijat ansaitsevat urheilemisella 25 000 euron luokkaa kaudessa. Joko sinulla on muut tulevaisuuden suunnitelmat kuin urheileminen selvillä?

– Vuosi menee vielä Raumalla lukiossa. Käyn sitä neljässä vuodessa, mutta hajuakaan ei ole ajasta sen jälkeen.

Olet pelannut junioreissa ja kakkostasolla jo kuusi Itä–Länttä, mutta kai kutsu ensimmäiseen naisten peliin tarkoittaa kaiken menneen loistavasti alkuvuoden ajan?

– Se ärsyttää, että kevään ylioppilaskirjoituksissa matikka jäi pisteen laudaturista ja fysiikka pisteen eximiasta. Harkitsen, että yrittäisin korottaa niitä ensi keväänä.

Roihuttarissa kehityksen ei pitäisi jäädä taustavoimista kiinni. Päivittäisvalmennuksen lisäksi seuran lukkareita luotsaa vuoden 2001 Itä–Lännen kentän parhaana palkittu Antti Tokkari. Miten olet viihtynyt Helsingissä?

– Hyvin, asun Roihuvuoressa. En tosin ole muualla Helsingissä käynytkään kuin lentokentällä, en koskaan edes Korkeasaaressa tai Linnanmäellä!

Kypäräpakko laajenemassa

Maanantaina naisten pääsarjaottelussa Jyväskylän Kirittärien molemmat kopparit, myös raumalainen Tinja Töyrylä ja ylivieskalaiskasvatti Meeri Seppälä, ja ottelun laihialainen kakkospesätuomari Arto Räty olivat ulkokentällä kypärä päässä.

Sotkamon Jymyn miesten mestarijoukkueen pelinjohtaja Iiro Haimi sai kesällä 2020 lyönnistä pallon päähänsä oltuaan kakkosrajan tuntumassa johtamassa KPL:n ulkopeliä. Voisi ajatella, että kypäräpakko laajenee seuraavaksi myös ulkopelinjohtajaan.

Ilmoita asiavirheestä