Vallan tavoittelu lienee ihmisluonteen yksi hallitsevimmista piirteistä.
Sen myötä voi syntyä ”paiseita”, joita puhkotaan väkivallan keinoin, sotimalla.
Valtaan näyttää liittyvän omia itsekkäitä etuja korostavia pyrkimyksiä, myös rauhanomaisissa tarkoituksissa.
Presidentit Trump ja Putin ovat edellä mainitusta konkreettinen esimerkki. Molemmat näyttävät saavan sen, minkä tahtovat, tavalla tai toisella.
Missä on se tahto ja voima, jonka näkisin olevan ihmiskunnan enemmistön sisäinen toive kaikkialla maailmassa, rauha? Miksi me vikisemme kun autoritaariset johtajat vievät?
Rauhanneuvottelu on eri osapuolten välisiä ristiriitoja tasapainottavaa, hyvään pyrkivää liennytystä. Trumpilta ei herunut empatiaa presidentti Zelenskyille, ei toiseuden kunnioitusta eikä viisaita päätöksiä rauhan edistämiseksi.
Putin häärii takapiruna toisaalla ja nauraa parrattomaan leukaansa.
Tapani Kurttila
Lapua / Ii