Presidentti, rauhannobelisti Martti Ahtisaaren siunaustilaisuuden tunnelma Helsingin tuomiokirkon sisällä oli kansainvälinen, koskettava ja lämminhenkinen.
Ahtisaaren perheen valitsema monipuolinen musiikki ja tilaisuudessa pidetyt puheet toivat hierarkioita kaihtaneen Ahtisaaren ihmisenä lähelle kirkossa olijoita. Jo Brian Enon An Ending alkusoittona sulatti turhan jäykkyyden, vaikka paikalla oli arvovieraita kuten Ruotsin kuningas Kaarle Kustaa ja Namibian presidentti Hage Geingob.
Kukkaseppeleiden tuoksun täyttämässä ilmassa oli myös toivoa, kuten Ahtisaari rauhanmiehenä varmasti oli halunnut. Sitä loivat niin poikakuoro Cantores Minoresin nuoret ja kirkkaat äänet kuin siunaustilaisuuteen valitut musiikkiesitykset ja virretkin.
– Virsi, jonka kohta laulamme, on kirjoitettu toisen maailmansodan keskellä. Silti se alkaa levollisesti, sanoi kumarainen emerituspiispa Eero Huovinen, 79, joka siunasi jo toisen läheisesti tuntemansa presidentin haudan lepoon.
Hän tarkoitti virttä numero 600, joka alkaa sanoin "Hyvyyden voiman ihmeelliseen suojaan olemme kaikki hiljaa kätketyt".
Huovinen siunasi myös presidentti Mauno Koiviston vuonna 2017.
Salaisuutena karjalaisuus ja vaimo
Huovinen toisti kaksi kertaa, että presidentti Ahtisaari oli hyvä ihminen. Hän sai kirkkoväen myös naurahtamaan ääneen kertoessaan, että Ahtisaari oli hänen kysyessään tämän salaisuutta vastannut "karjalaisuus ja Eeva" tarkoittaen vaimoaan Eeva Ahtisaarta.
Tilaisuuden alkupuolella moni pyyhki silmäkulmiaan, kun Eeva Ahtisaari käveli miehensä arkun luo heidän poikansa Marko Ahtisaaren kanssa ja katsoi, kun poika laski kukkaseppeleen isänsä arkulle.
Päällimmäinen tunne täydessä kirkossa oli syvä kunnioitus ja kiitollisuus Ahtisaaren inhimillisyyttä ja rauhantyötä kohtaan.
Rauhannobelisti Ahtisaaren työkenttänä oli koko maailma. Siunaustilaisuudessa siitä muistuttivat muun muassa ndongankielinen raamatunluenta ja muun muassa virsi 501 eli Kuule Isä taivaan pyyntö tää, joka on ainakin Etelä-Afrikan kansallislaulu.
Virren viimeinen säkeistö kuuluu "varjele ja siunaa Afrikkaa, Amerikan maita, Eurooppaa, Australiaa, suurta Aasiaa".
Tilaisuuden päätti juhlallisesti Jean Sibeliuksen Finlandia, joka tuskin jätti ketään kylmäksi. Arkku kannettiin ulos kirkosta Kaartin soittokunnan soittaessa Narvan marssia. Viimeistään silloin kastui Tuomiokirkossa useampikin silmäkulma.
Vaikuttavia tarinoita musiikin takana
Ahtisaaren siunaustilaisuuden musiikkikattaus oli vaikuttava.
Koskettava esitys oli muun muassa katalonialaisen Pablo Casalsin Lintujen laulu Radion sinfoniaorkesterin sellistien esittämänä.
Casals oli sellisti, säveltäjä ja kapellimestari, joka joutui vaikeuksiin Francon voitettua Espanjan sisällissodan. Hän joutui pakolaiseksi Etelä-Ranskaan ja muutti myöhemmin äitinsä synnyinmaahan Puerto Ricoon. Casals kuoli 1973 eikä ehtinyt nähdä Francon hallinnon loppua.
Siunaustilaisuudessa kuultuun virteen 600 liittyy surullisesta historiastaan huolimatta vahva toivon sanoma siitä, että "hyvyyden voima piirittää meitä, kuinka käyneekin". Sen on kirjoittanut natsihallintoa vastustanut luterilainen pappi Dietrich Bonhoeffer vankilassa vuonna 1944. Hänet hirtettiin 39-vuotiaana vain vähän ennen kuin maailmansota Euroopassa päättyi.
Bonhoeffer kirjoitti teoksen perheelleen ja kihlatulleen joulu- ja uudenvuodentervehdykseksi.
Viime kesänä kuolleen säveltäjä Kaija Saariahon teoksen Papillon II esitti sellisti Senja Rummukainen. Saariaho oli Suomen tunnetuimpia ja menestyneimpiä säveltäjiä maailmalla, ja Ahtisaari tunnettiin klassisen musiikin, jazzin ja oopperan rakastajana.
Kansainvälisiä vieraita huomioitiin yhdellä maailman tunnetuimmista virsistä Amazing Grace, johon siihenkin liittyy tarina hyvän voittamisesta. Virren on kirjoittanut englantilainen merikapteeni John Newton (1725–1807), joka nuorena päätyi orjalaivan päälliköksi. Entisestä jumalankieltäjästä tuli myöhemmin pappi, joka oli vaikuttamassa siihen, että orjakauppa lakkautettiin Englannin siirtomaissa.