Terveydenhoitoon pääsy ja sieltä saatava hoito on ainakin Vaasan kohdalla ratkaisevasti heikentynyt Pohjanmaan hyvinvointialueeseen liittymisen jälkeen.
Lisääntynyt byrokratia tarvitsi muutaman korkeapalkkaisen viran hallintoon, jonka tärkein tehtävä lienee kielipolitiikka, jonka yhtenä seurauksena on vaikeus saada riittävästi päteviä lääkäreitä alueelle. Siksipä hyvinvointialueen voimavarat eivät tahdo riittää varsinaiseen potilastyöhön.
Kuten tiedetään, länsimainen koululääketiede nojautuu etupäässä kemiallisiin hoitokeinoihin josta hyötyvät lähinnä lääketehtaat. Niiden intressiin kuuluu myydä mahdollisemman paljon lääkkeitä ja siksipä ne opetustarkoituksena lääkkeitään lääkäreille suosittelevat. Onko sitten ihme, että käytännössä lääkitään oireita eikä puututa varsinaisiin syihin.
Nykykäytäntö, jos nyt ylipäänsä avuntarvitsija pääsee edes vastaanotolle, ei näe vilaustakaan lääkäristä vaan hoitaja haastattelee muutaman minuutin ja käy sitten jonkun luona, jolla on oikeus kirjoittaa se särkylääkeresepti.
Ehdotankin, että otetaan kadulta jokunen pitkäaikaistyötön, joita lääkefirma sitten pikakouluttaa pari päivää särkylääkkeiden ja muidenkin myrkkyjen ihmeellisyyksiin ja annetaan heille kipulääkkeiden reseptien kirjoitusoikeus ja katso – lääkäripula on ohi.
Kalervo Toppari
Vaasa