Sunnuntaina Lapualle kerääntyi laaja vapaaehtoisten joukko etsimään viime marraskuussa kadonnutta Rasmus Takaluomaa.
Vapaaehtoisten ja omaisten organisoimaan etsintään osallistui lähes 200 henkilöä.
– Nyt lumi on sulanut ja jäät lähteneet. Emme jaksaneet enää odottaa, että saisimme virkamiesten taholta virallisesti organisoidun etsinnän, sanoo Riitta Kangasluoma, joka on perheen ystävä.
– Näemme läheisten tuskan läheltä, joten nyt on toimittava. Olemme kiitollisia siitä, että saimme Marjo Nurmenniemen johtamaan etsintöjä. Hän kuuluu Vapaaehtoiseen pelastuspalveluun, mutta on tänään mukana yksityishenkilönä. Hänellä on pitkä kokemus etsinnöistä.
Kangasluoman mukaan sunnuntain etsinnöissä keskitytään ensisijaisesti Lapuan keskustan ja sen lähialueiden etsintöihin sekä Lapuanjoen rannoille.
– Emme luonnollisestikaan ehdi yhdessä päivässä käydä läpi kaikkea suunniteltua, mutta mahdollisimman laajaan alueeseen pyrimme. Mukana etsinnöissä on myös koiria ja veneitä.
"Olen todella otettu tästä ihmismäärästä"
Etsintöjen alkaessa Rasmus Takaluoman äidillä, Marika Tuominiemellä, oli ristiriitaiset tunteet.
– Toivon, ettei Rasmus löydy näiden etsintöjen myötä, ettei olisi se pahin mahdollinen vaihtoehto. Mutta kuitenkin asia pitäisi saada päätökseen, koska tämä epätietoisuus on kaikkein pahinta.
Tuominiemi oli tyytyväinen ihmisten auttamishaluun.
– Olen todella otettu tästä ihmismäärästä, joka on saapunut tänne etsintöihin.
Halu auttaa omaisia
Paikkakunnalla asuva Marjut Kuutti kertoi lähteneensä etsintöihin mukaan siksi, että hän haluaa auttaa omaisia.
– Sitä miettii tällaisessa tapauksessa, että jos kyseessä olisikin oma lapsi.
Kuutti toivoi, että asiaan löytyisi ratkaisu.
– Vanhempien ja omaisten kannalta kaikkein kamalinta on tämä epätietoisuus.
"Päätös oli heti selvä"
Lappajärveläinen Roni Rannisto kertoi kokeneensa velvollisuutena sen, että lähtee auttamaan omaisia.
– Päätös oli heti selvä, en miettinyt hetkeäkään, että lähdenkö auttamaan.
Rannisto kertoi valmistautuneensa hyvin etsintöihin.
– On valmistauduttu kohtaamaan kaikki mahdollinen.
Lapualainen Antti Syväoja tunsi suurta myötätuntoa omaisia kohtaan.
– Pitkään kestänyt epätietoisuus on kamala asia omaisille. Koen, että ilman muuta täytyy auttaa heitä.