Hallitus kriminalisoi holokaustin kieltämisen Suomessa. Päätös julkistettiin osana hallituksen tiedonantoa yhdenvertaisuuden, tasa-arvon ja syrjimättömyyden edistämiseksi.
Samalla vainojen uhrien muistopäivää aletaan viettää kansainvälisen käytännön mukaisesti eli holokaustin uhrien muistopäivänä.
Valtioneuvosto hyväksyi torstaina yleisistunnossaan eduskunnalle annettavan tiedonannon.
Hallitus selvittää myös mahdollisuudet natsismin ja kommunismin symbolien käyttämisen kriminalisointiin, kun niitä käytetään aatteiden edistämistä tavoitellen.
Yhdenvertaisuusvaltuutettu Kristina Stenmanin mielestä holokaustin kieltämisen kriminalisointi ja natsisymbolien kieltämisen selvittäminen selkeyttää sitä viestiä, että myös kaikkein karkein rasismi ja antisemitismi ovat Suomessa yksiselitteisesti kiellettyjä.
Stenmanin mukaan on vielä varhaista arvioida, parantaako tiedonanto vähemmistöjen asemaa Suomessa.
– Tässä on elementtejä, jotka voivat parantaa vähemmistöjen asemaa, mutta tarvitaan vielä paljon konkreettisia toimia, ja että viesti on hyvin johdonmukaisesti se, että hallitus suhtautuu vakavasti antirasistiseen työhön.
Etnisille ja uskonnollisille vähemmistöille tulee Stenmanin mukaan viestittää erittäin selvästi, että he ovat tervetulleita ja että heidän on turvallista elää Suomessa.
Pääministeri Petteri Orpon (kok.) mukaan hallitus sitoutuu yhdenvertaisuuden edistämiseen laaja-alaisesti ja koko vaalikauden ajan.
– Rasismille Suomessa ei ole tilaa. Poliittisten päättäjien on näytettävä esimerkkiä turvallisen ja yhdenvertaisen yhteiskunnan rakentamisessa, ja koko yhteiskunnan panosta tarvitaan, Orpo sanoi tiedonannon julkistamisen yhteydessä.
Stenmanin mukaan on tärkeä signaali, että kaikki hallituksen ministerit sitoutuvat rasismin vastaiseen työhön.
Yhteensä 23 eri toimenpidettä
Kaikkiaan hallituksen tiedonannossa on 23 eri toimenpidettä yhdenvertaisuuden, tasa-arvon ja syrjimättömyyden edistämiseksi. Hallitus ohjaa tiedonannossa mainituille toimille riittävät resurssit budjettiriihessään menokehysten puitteissa.
– Kokoluokka tarkentuu varmasti sitten valtiovarainministerin johdolla käydyissä budjettineuvotteluissa, mutta alkuperäinen arvio on 1–1,5 miljoonan euron luokkaa, Orpo sanoi tiedotustilaisuudessa.
Stenmanin mukaan tiedonannossa on konkretiaa, mutta vielä tarvitaan syventämistä, suunnittelua ja resursseja. Ennen täsmällisempiä suunnitelmia on vaikeaa arvioida, kuinka paljon rahoitusta tarvittaisiin.
– Tietysti valtiontaloudessa ja valtakunnallisissa hankkeissa miljoona tai puolitoista miljoonaa ei ole hirveän iso summa, erityisesti jos esimerkiksi toteutetaan valtakunnallisia koulutushankkeita, Stenman sanoo.
Kyseessä voisi olla opettajille suunnattu koulutus.
Hyvänä konkreettisena asiana Stenman mainitsee sen, että anonymisoitu rekrytointi on nostettu tiedonannossa esiin. Tiedonannossa sanotaan, että valtioneuvosto kiinnittää työnantajana erityishuomiota yhdenvertaisiin mahdollisuuksiin ja monimuotoisuuteen muun muassa rekrytoinnissa. Hallitusohjelman mukaisesti anonyymin rekrytoinnin kokeilujen tuottamaa tietoa hyödynnetään.
– Se on sinänsä hyvä asia, silloin saadaan eroteltua tällaiset ennakkokäsitykset siinä ensimmäisessä vaiheessa rekrytointia, mutta toisaalta on hyvä muistaa, että myös positiivinen erityiskohtelu on lain nojalla mahdollista ja että esimerkiksi voidaan rohkaista eri taustoista olevia henkilöitä hakemaan virkoja ja töitä vaikkapa valtion hallinnossa.
"Kuva suomalaisuudesta on kapea"
Hallitus pyrkii myös lisäämään maahanmuuttajataustaisten lasten osallistumista varhaiskasvatukseen. Samalla maahanmuuttajanaisten siirtymistä työmarkkinoille edistetään. Työelämän syrjimättömyyttä edistetään työmarkkinajärjestöjen kanssa.
Työntekijöiden hyväksikäytöstä määrättäviä rangaistuksia kiristetään ja valvontaa tehostetaan.
Tiedonannossa ei tule Stenmanin mukaan erityisen selkeästi esiin, että Suomen vanhat vähemmistöt, erityisesti romanit, kokevat hyvin paljon syrjintää eri elämän osa-alueilla. Sama koskee hänen mukaansa mustia ja ruskeita ihmisiä, jotka saattavat olla Suomen kansalaisia kolmannessa polvessa.
– Jotenkin se kuva siitä, mitä suomalaisuus on, ja kuka on jotenkin aidosti suomalainen, on kyllä meillä Suomessa vielä aika kapea.
"Hallitus on toimintakykyinen"
Eduskunnan käsittelyyn tiedonannon on tarkoitus edetä ensi viikon keskiviikkona. Tiedonannon käsittelyn päätteeksi äänestetään hallituksen tai yksittäisten ministerien luottamuksesta, jos keskustelun aikana on tehty ehdotus epäluottamuslauseen antamisesta valtioneuvostolle tai ministerille.
RKP:n puheenjohtajalta, opetusministeri Anna-Maja Henrikssonilta kysyttiin tiedotustilaisuuden jälkeen, palauttaako tiedonanto luottamuksen kaikkiin perussuomalaisiin ministereihin.
– Lähden siitä, että RKP on yksimielisesti eduskuntaryhmässä eilen tämän hyväksynyt. Minun tiedossani ei ole muuta kuin, että meillä on yksi edustaja, joka vielä miettii, millä tavalla hän tulee äänestämään. Annetaan hänelle nyt aikaa miettiä, Henriksson sanoi viitaten RKP:n kansanedustajaan Eva Biaudet'hen.
Henriksson sanoo, että prosessin myötä hänen luottamuksensa perussuomalaisiin ministereihin on palannut ja hallitus on toimintakykyinen. Henrikssonilta kysyttiin vielä, että voiko Purra olla varma siitä, että kaikki ruotsalaisen eduskuntaryhmän edustajat yhtä lukuun ottamatta äänestävät Purran ja Rydmanin luottamuksen puolesta.
– Kyllä, tämä on minun käsitykseni tällä hetkellä.