Syyttäjä vaatii kahdelle ihmiselle ehdollista vankeutta onnettomuudesta, joka sattui Uudenmaan prikaatissa Raaseporin Dragsvikissä lokakuussa 2023.
Kyse oli rannikkojääkärien tasokokeesta eli niin kutsutusta barettimarssista. Kokeen aikana yhdeksän varusmiestä joutui veden varaan, kun heidät käskettiin poistumaan kuljetusveneestä.
Heistä yksi, tuolloin 19-vuotias varusnainen oli veden alla noin kymmenen minuuttia. Hänen sydämensä pysähtyi, mutta hänet saatiin nostettua vedestä ja elvytettyä. Hän joutui onnettomuuden jälkeen sairaalahoitoon yli kahdeksi viikoksi.
Harjoituksen johtajana toiminutta kapteeniluutnanttia ja rastinjohtajana toiminutta kersanttia syytetään palvelusrikoksesta, törkeästä vammantuottamuksesta ja vaaran aiheuttamisesta. Oikeudenkäynti alkoi Länsi-Uudenmaan käräjäoikeudessa tiistaina.
Paniikkia ja avunhuutoja
Poliisin tekemien kuulustelujen perusteella varusmiesten rantautuminen oli sujunut kaoottisesti.
Veden varaan joutuneista varusmiehistä yksi kertoi poliisille, että ryhmä ei ollut fyysisesti siinä kunnossa, että he olisivat voineet suorittaa rantautumisen. Varusmiehen mukaan veteen hyppääminen ja se, ettei yltänyt pohjaan, oli tullut sokkina. Hänen mukaansa varusteiden kanssa oli raskasta uida, ympärillä oli kaaos ja ihmiset olivat paniikissa, kun he eivät päässeet eteenpäin. Varusmies kertoi, että muutamat olivat huutaneet apua ja että uiminen ei onnistu.
Toinen varusmies kertoi poliisille, että vesi oli ollut kylmää ja syvää ja uiminen oli ollut raskasta. Hänen mukaansa rannalla kaikki olivat väsyneitä ja moni itki.
Veden alle upoksiin joutunut varusnainen kertoi kuulustelussa, ettei hän muistanut mitään koko tapahtumasta. Seuraava muistikuva hänellä oli sairaalasta.
Käskettiin syvään veteen
Rastinjohtajana ja veneenkuljettajana toiminut kersantti oli syyttäjän mukaan käskenyt veneen kyydissä olleet varusmiehet siirtymään veteen kohdassa, jossa oli liian syvää. Syyttäjän mukaan kersantti oli tiennyt tai tämän olisi tullut ymmärtää, että kyseisessä kohdassa varusmiehet eivät yllä pohjaan. Toiminnallaan kersantti rikkoi tai jätti noudattamatta varomääräyksiä, syyttäjä katsoo.
Harjoituksen johtajana toiminut kapteeniluutnantti ei syyttäjän mukaan ollut huolehtinut rastinjohtajana toimineen kersantin kouluttamisesta ja perehdyttämisestä tehtäviinsä.
Syyttäjän mukaan kapteeniluutnantti ei ollut huolehtinut siitä, että kersantti saisi riittävän tarkan ohjeistuksen siitä, missä syvyydessä varusmiesten on tarkoitus poistua veneestä ja millaisen merenpohjan tulee paikassa olla.
Kiistävät syytteet
Molemmat syytetyt kiistävät syyllistyneensä rikoksiin.
Kapteeniluutnantti sanoo huolehtineensa kersantin kouluttamisesta ja perehdyttämisestä. Kapteeniluutnantin mukaan rantaan nousemisen piti tapahtua kohdassa, jossa veden syvyys on enintään vyötäröön saakka. Hän sanoo, että rantaan nousemisen sopiva ja turvallinen kohta oli rastinjohtajan eli kersantin harkinnassa.
– Antamani ohjeistus poistumispaikan turvallisuudesta on ollut hyvin yksityiskohtainen ja niin riittävä kuin on mahdollista antaa. Paikan valinta oli yllättävä ja ennalta arvaamaton, kapteeniluutnantti sanoo kirjallisessa vastauksessaan oikeudelle.
Kersantti puolestaan sanoo vastauksessaan, että hänelle ei ollut annettu selkeitä ja yksityiskohtaisia ohjeita varusmiesten rantautumisesta.
Otkes havaitsi useita puutteita
Onnettomuustutkintakeskuksen (Otkes) mukaan onnettomuuden taustalla oli useita puutteita sekä suunnittelussa että toteutuksessa.
– Ehkä yllättävänä voi pitää Dragsvikin tapauksessa, miten moni asia oli mennyt vikaan, Otkesin johtaja Kurt Kokko sanoi selvityksen valmistuttua toukokuussa 2024.
Harjoitusrantaa oli vaihdettu keväällä 2023. Kun aiemmin harjoitus oli päättynyt pitkälle matalaan hiekkarantaan, uudella paikalla veden syvyys oli Otkesin selvityksen mukaan vähintään 1,8 metriä, minkä lisäksi pohjan kovan pintakerroksen alla oli noin metrin paksuinen pehmeä mutakerros ennen kovaa merenpohjaa.
Otkesin mukaan riskiarvio muutokselle oli jäänyt kokonaan tekemättä, vaan marssi toteutettiin vanhojen harjoitusten pohjalta tarkistamatta, soveltuivatko vanhat harjoituskäskyt uuteen harjoitukseen. Marssilla oli mukana myös varusmiehiä, jotka eivät olleet suorittaneet uimakoetta, vaikka niin ei ohjeiden mukaan olisi pitänyt olla.
Lisäksi samalla paikalla oli joutunut varusmiehiä upoksiin jo keväällä 2023, eikä siitä ollut tehty poikkeamailmoituksia. Otkesin Kokon mukaan oli koettu "että se kuului harjoitukseen ja siitä piti selvitä".
Ainekset isompaan onnettomuuteen?
Otkesin selvityksessä tuli ilmi myös, että veden alle joutunut varusnainen oli ollut ennen turmaa onnettomuusrastin alkaessa niin uupunut, että muut ryhmän jäsenet olivat lähes joutuneet nostamaan hänet veneeseen.
Otkes huomioi, että vaikka barettimarssille osallistuminen on varusmiehille periaatteessa vapaaehtoista, käytännössä kaikki haluavat suorittaa sen. Ainoastaan marssin hyväksytysti suorittaneet saavat oikeuden käyttää rannikkojääkärien vihreää barettia.