Lukijalta
Mielipidekirjoitus

Ra­ken­nus­lain uu­dis­tus: Vaarana val­von­nan puute ja riskit asun­to­kau­pas­sa

Rakennuslaki muuttui 1.1.2025. Uuden lain myötä tuli mahdollisuus rakentaa alle 30 m²:n lämpimiä tiloja (ei asuinkiinteistölle) ja korkeintaan 50 m²:n katoksia ilman rakennuslupaa. Rakennusviranomaisilta ei siis tarvitse pyytää lupaa rakennuksen rakentamiseen, eikä valmistunutta rakennusta tarvitse hyväksyttää viranomaisella. Näiden rakennusten toteuttamiseen vaaditaan kuitenkin ainakin näennäisesti suunnittelija ja työnjohto, mutta niiden pätevyyttä tai olemassaoloa tuskin tullaan tarkistamaan.

Ongelmatilanne voi ilmetä asuntokaupassa tai sen jälkeen, jos ”suunnittelematon” rakennus todetaan käyttökelvottomaksi tai se ylittää rakennusoikeuden tai on kaavamääräysten vastainen. Rakennusvirheet, asemakaavavirheet ja rakennusluvan ylitykset voivat tulla ongelmiksi tulevaisuuden pientalojen asuntokaupoissa, sillä samalla tontilla oleville pienemmille rakennuksille ei ole asianmukaisia edellytyksiä.

Katson siis, että rakennuslain uudistus tulee vaikuttamaan merkittävästi ainakin asunnon ostajiin, myyjiin, rakentajiin, kiinteistövälittäjiin, rakennuslupaviranomaisiin, kaavoitusarkkitehteihin, kaupanvahvistajiin, arkkitehteihin ja rakennesuunnittelijoihin.

Vuoden 2024 jälkeen rakennettuja erillisiä ”pienrakennuksia” tullaan varmasti tarkastamaan erikseen asuntokaupan ehtona, ja niistä tulee erillinen bisnes kuntokartoittajille.

Uusi rakennuslaki mahdollistaa rakennusten rakentamisen ilman valvontaa tai minkäänlaista todennusta rakennuksen määräystenmukaisuudesta tai turvallisuudesta. Toivon, että pientalorakentajat maksavat suunnitteluvaiheessa siitä, että kaikki rakennukset tontilla on suunniteltu ja valvottu niin, että ne täyttävät määräykset ja mahtuvat tontin rakennusoikeuteen. Näin vältettäisiin tilanteet, joissa näitä asioita jouduttaisiin selvittämään käräjäoikeudessa.

Jonne Blåfield

rakennusinsinööri (YAMK)

Vaasa