Nuijamaalla paistaa kevätaurinko. Kiiluvasilmäinen kettu kipittää linnunraato suussa Venäjän puolelta kohti itärajan esteaitaa ja livahtaa Suomen puolelle.
Lappeenrantaan valmistumassa oleva Suomen ja Venäjän erottava esteaita on 4,5 metriä korkea. Aita on vihreää, tiheää verkkoa. Ylimpänä on niin sanottua Nato-lankaa eli paksua metallilankaa, jossa on metallipiikkejä.
Kysymykseen siitä, onko aitahanke ollut kustannustehokas, Kaakkois-Suomen rajavartioston apulaiskomentaja Antti Virta vastaa, että tavoitteet on saavutettu.
– Tällä hetkellä tämä on täyttänyt kaikki odotukset ja toiveet, mitä hankkeella on haettu, Virta kertoi keskiviikkona rajavartioston mediatilaisuudessa Nuijamaan vanhalla rajanylityspaikalla.
Virran mukaan mikään aita ei ole läpipääsemätön. Aidan tarkoitus on hidastaa ja ohjata.
– Aita estää kaikkea luvatonta toimintaa ja liikkumista, mutta erityisesti välineellistettyä maahantuloa, missä ihmisiä pyrkisi väkisin Venäjältä Suomen maaperälle.
Aidan tekniikkaa Virta ei halua yksityiskohtaisesti kuvailla, mutta kertoo, että aidassa on erilaisia kamerasensoreita ja valoja sekä kaiutinjärjestelmä.
Kuinka paljon joutuisi kaivamaan, jos yrittäisi Suomen puolelle aidan alta?
– Aika paljon, vastaa aitahankkeen Kaakkois-Suomen alueen yhteyshenkilö, everstiluutnantti Esa Veikkanen.
140 kilometriä aitaa
Rajatoimiston päällikön, majuri Samuel Siljasen mukaan ei ole merkkejä siitä, että rajan välittömässä läheisyydessä oleskelisi siirtolaisia.
– Laittoman maahantulon paine on edelleen korkea. Mitä tulee välineellistettyyn maahantuloon, arviomme on se, että mikäli ylityspaikkoja avataan, tämä ilmiö valitettavasti käynnistyy uudelleen, Siljanen kertoo.
Itärajan esteaita valmistuu kokonaisuutena vuoden 2026 loppuun mennessä. Sen ensimmäiset lohkot valmistuvat jo tänä kesänä. Aidan rakennusaikataulu on paikoin edellä suunnitellusta.
Esteaitaa on tarkoitus rakentaa itärajalle 140 kilometriä. Koko itäraja on 1 300 kilometriä pitkä, ja Kaakkois-Suomen rajavartioston vastuulla siitä on noin 200 kilometriä.
Aiemmin on arvioitu, että itärajan aidan ja sen turvajärjestelmien kokonaishinta olisi noin 380 miljoonaa euroa. Virran mukaan projekti on tällä hetkellä pysynyt budjetissa, ja joka viikko nousee noin pari kilometriä uutta aitaa.
Veikkasen mukaan hankkeesta opitaan koko ajan. Aidan pilottihankkeesta lähtien kaikki on pitänyt opetella hänen mukaansa alusta lähtien, vaikka eri maiden rakentamista esteaidoista on otettu oppia.
– Jokainen tekee ratkaisut omista lähtökohdistaan. Esimerkiksi Suomessa vuodenaikojen vaihtelu, maan routiminen, kaikki tällainen vaikuttaa.
Puolassa kuoli viime vuonna sotilas, kun Valko-Venäjän puolelta maahan pyrkinyt siirtolainen puukotti sotilasta raja-aidan läpi.
– Tämäkin on otettu huomioon, ja kyseisen kaltainen valitettava tapaus ei tällä esteaidalla ole mahdollista.
Uutta tekniikkaa
Eläinten mahdollisuus liikkua rajan puolelta toiselle pyritään turvaamaan kauko-ohjattavilla eläinporteilla, joita sijoitetaan noin kolmen kilometrin välein.
– Uskomme ja luotamme siihen, että eläimet oppivat käyttämään eläinporttia. Tarkoituksena on turvata eläinkantojen elinvoimaisuus, Veikkanen sanoo.
Veikkasen mukaan hankkeessa on käytössä uutta tekniikkaa.
– Tekoäly erottaa ihmiset ja eläimet toisistaan niin, että eläimistä ei tule hälytystä.
Koska esteaitaa ei ole ollut Suomessa aiemmin, vielä ei ole tutkittua tietoa siitä, miten nopeasti eläimet löytävät portit ja uskaltavat tulla niistä ensimmäisen kerran läpi.
Myöskään kaikki muut vaikutukset eivät ole vielä selvillä.
– Jos porttien sijainnin takia esimerkiksi pelloille aiheutuisi satovahinkoja, portit voitaisiin ehkä pitää kiinni kesäkauden ajan ja avata syksyllä, Veikkanen sanoo.