Rä­jäh­de­asian­tun­ti­ja ei usko rä­jäy­tyk­sen rik­ko­neen kaa­su­put­kea Viroon

Räjähdeasiantuntija, majuri evp. Mika Tyryn mukaan räjähdykseen viittaavat mittaustulokset voisivat hyvin johtua niin sanotusta mekaanisesta räjähdyksestä. LEHTIKUVA / Jussi Nukari
Räjähdeasiantuntija, majuri evp. Mika Tyryn mukaan räjähdykseen viittaavat mittaustulokset voisivat hyvin johtua niin sanotusta mekaanisesta räjähdyksestä. LEHTIKUVA / Jussi Nukari

Muun muassa norjalaisseismologit ovat kertoneet havainneensa mahdollisesti räjähdykseen viittaavan seismisen tapahtuman Suomenlahdella Balticconnector-putken rikkoutumisen aikaan.

Räjähdeasiantuntija, majuri evp. Mika Tyryn mukaan räjähdykseen viittaavat mittaustulokset voisivat hyvin johtua niin sanotusta mekaanisesta räjähdyksestä eli kaasun purkautumisesta rikkoutuneesta putkesta, jossa oli ennen ulkoisesta syystä tapahtunutta murtumista arviolta noin 80 barin paine. Tapahtumaa voi Tyryn mukaan verrata vaikkapa höyrykattilan räjähtämiseen.

Jos putki on taipunut, paine on voinut olla suurempikin juuri ennen murtumista, hän pohtii.

Tyry pitää jonkinlaisella, mahdollisesti tarkoitukseen erityisesti kehitetyllä ankkurilla aiheutettua vetomurtumaa räjäytystä todennäköisempänä selityksenä putkirikolle. Viranomaiset ovat kertoneet merenpohjasta löytyneen jälkiä, jotka voisivat Tyryn mukaan olla tällaisen vetoankkurin aiheuttamia.

Räjäytysteoriaa vastaan puhuu Tyryn mukaan muun muassa se, että Suomen Merivoimien valvonta olisi havainnut räjähteen asentamisen edellyttämät toimet merellä. Esimerkiksi sukeltamisen tukena olleen aluksen olisi pitänyt päivystää kohteen luona.

– Kuuntelulaitteilla esimerkiksi minisukellusveneen potkuriäänet olisi havaittu. Mahdollisuus jäädä kiinni olisi ollut liian suuri, Tyry sanoo.

Norjalaistukija: Venäjällä riittää osaamista

Räjäytystä ei olisi lisäksi voinut yrittääkään selittää syysmyrkyssä tapahtuneeksi ankkurointivahingoksi, kuten putkien mekaanista rikkomista, Tyry pohtii. Putkirikon ajankohdan kova merenkäynti sen sijaan kelpaisi jonkinlaiseksi tekosyyksi ankkurin laskemiselle.

Toisin kuin Balticconnectorin putki, Itämerellä aiemmin räjäyttämällä rikotut Nord Stream -kaasuputket ovat Tyryn arvion mukaan sen verran järeämpiä, ettei niiden rikkominen jonkinlaista ankkuria pohjassa "laahustamalla" olisi ollut mahdollista.

Norjan kuninkaallisen laivastoakatemian tutkija Ina Holst-Pedersen Kvam puolestaan arvioi, että merenpohjassa laahattu ankkuri tai trooli ei kykenisi aiheuttamaan sellaisia vaurioita, joita Balticconnector-putken on tähän saakka kuvattu kärsineen.

Norjalaistutkija kirjoittaa viestipalvelu X:ssä, että Venäjällä on tarpeeksi merenpohjassa tapahtuvan toiminnan erikoisosaamista riskialttiin operaation toteuttamiseksi siten, että syyllisen osoittaminen on vaikeaa. Kvamin mukaan sotilastiedustelu GRU:lla ja Gugi-lyhenteellä tunnetuilla erikoisjoukoilla on yksiköitä niin Pietarissa kuin Kaliningradissa.

Mitä Venäjän motiiviin tulee, on maan halu aiheuttaa uhkaa kriittiselle infrastruktuurille kaukana Ukrainan rajojen ulkopuolella ollut jo pitkään tiedossa. Avoimeksi jää Kvamin mukaan kuitenkin kysymys muun muassa siitä, miksi Venäjä haluaisi Naton kiinnittävän huomiotaan näin lähelle Venäjää ja vieläpä kapealle sisääntuloväylälle kohti strategisesti tärkeää Pietaria.

Pääministeri Petteri Orpo (kok.) ja Viron pääministeri Kaja Kallas kertoivat torstaina keskustelleensa puhelimitse Balticconnector-kaasuputken rikkoutumisesta. Orpon mukaan tutkimukset jatkuvat ja maiden välinen yhteistyö toimii kaikilla tasoilla.

Kallas toppuutteli aiemmin lehdistötilaisuudessa spekulaatioita putkirikon syystä. Hänen mukaansa nykyisessä maailmantilanteessa tapaus on korostetun huomion kohteena ja jokaisella aiheesta sanotulla sanalla on siksi paljon painoarvoa.

-----

Lähteenä myös uutistoimisto BNS

Ilmoita asiavirheestä