Lukijalta
Mielipidekirjoitus

Rais­kauk­sis­ta pitää us­kal­taa puhua

Jos jeppe juo, se on suomalainen ominaispiirre. Ehkei, mutta kuuluu kulttuuriin. Entä muiden kulttuurien taipumukset?

Laatumedialle etnisen taustan esittely rikosten yhteydessä on tarkka paikka, sillä pahimmillaan sillä voidaan lietsoa epäluuloja ja jopa vihaa kansanryhmää vastaan.

Tein 2012 jutun Oikeuspoliittisen tutkimuslaitoksen raportista, joka paljasti, että seksuaalirikokset painottuivat tiettyihin etnisiin ryhmiin. Määrällisesti suomalaiset tekivät tietysti valtaosan näistäkin rikoksista, mutta tiettyjen kansallisuuksien yliedustus oli suhteessa kiistaton. Joka kolmas raiskauksesta tuomittu oli ulkomaalainen.

Kysyin Oikeuspoliittisen tutkimuslaitoksen tutkijalta, mistä tämä voisi johtua. Hän arveli syyksi kulttuurierot. Naisen asema on arabimaissa toinen kuin länsimaisessa kulttuurissa. Jos nainen kulkee vapaana minihameessa, se on viesti seksuaalisesta halukkuudesta.

Jyväskylän yliopiston journalistiikan laitoksella kaksi naisopiskelijaa halusi tehdä opinnäytetyön siitä, kuinka hyväksyttävää on kirjoittaa eri etnisten ryhmien osuudesta seksuaalirikoksiin. Perustelin näkökulmaani sillä, että jos tätä trendiä ei huomioida, se tarkoittaa sitä, että raiskaukset hyväksytään. Silloin kirjoitettu teksti on raiskausta pahempi rike.

Myös sisäministeriön sisäisen turvallisuuden yksikkö lupasi ottaa raiskausilmiön vakavasti. Mahdettiinko ottaa, on tullut mieleen.

Otin yhteyttä myös Suomessa yli 30 vuotta asuneeseen irakilaisarkkitehtiin Tarik Al-Aniin, joka tuomitsi raiskaukset jyrkästi. Hänen maanmiehensä nousivat seksuaalirikos- ja turvapaikanhakijatilastoissa kärkeen.

Diktaattori Saddam Husseinin aikana raiskaajat teloitettiin julkisesti keskellä toria. Al-Ani suosi säälimättömyyttä rangaistukseksi raiskaajille. Hän kehotti minua ottamaan yhteyttä Irakin suurlähetystöön ja pyytämään suurlähettiläältä vastausta. Soitin lähetystöön, jossa luvattiin järjestää aikaa haastatteluun. Lopulta haastattelu peruuntui. Asia jäi.

Seksuaalirikokset nousivat uutisiin uutenavuotena Kölnissä nähdyn joukkoahdistelun vuoksi. Rikosilmoituksia tehtiin lähes 600. Ilmiölle on nimikin ”taharrush gamae”.

Ilmiö osui silmiini ensimmäisen kerran arabikevään aikana helmikuussa 2011, kun amerikkalainen toimittaja Lara Logan joutui miesjoukon käsin raiskaamaksi Tahririn aukiolla Kairossa, Egyptissä. Todistin vallankumousta Tahririn aukiolla viikkoa aiemmin.

Tällä viikolla on kuulunut ällistyttäviä uutisia seksin ja turvapaikkailmiön ympäriltä. Suomalaisnaiset yrittivät ostaa 20 eurolla seksiä alaikäisiltä turvapaikanhakijoilta (IS 15.1.). Ainakin kaksi SPR:n naistyöntekijää taas oli harrastanut seksiä turvapaikanhakijoiden kanssa vastaanottokeskuksessa (Seiska 14.1.). SPR:sta myönnettiin tapahtunut.

Ei ole "aivan sama", minkälaisen käsityksen suomalaiset itsestään ja käytöksestään antavat. Jutut leviävät yhdellä klikkauksella.

Pakolaiskriisi on tuonut etnisyyden rikosuutisiin. Olisi helpompaa jättää ikävät piirteet käsittelemättä, mutta sitä ei voi tehdä, jos rikoksia halutaan ehkäistä. Vaikka mitään kansojen ominaispiirteitä ei olisikaan, kulttuurit eroavat. Tästä pitää puhua, jo uhrien vuoksi.

Suomalaiset eivät hyödy siitä, jos vastenmielisiin ilmiöihin ei tartuta ajoissa. Siitä kärsivät erityisesti ne lukuisat maahanmuuttajat, jotka tekevät työnsä, elättävät perheensä ja haluavat sopeutua Suomeen.

TONI VILJANMAA

toni.viljanmaa@i-mediat.fi

Twitter: TSViljanmaa