Olen välttänyt asettamasta erilaisia väyläinvestointeja vastakkain, mutta nyt on aihetta.
Tieliikenne on Suomen ykkönen. Esimerkiksi tavaratonneista 90 prosenttia kulkee kumipyörillä. Rautatieliikenteessä usein kuitenkin jopa täysin kestämättömät investointiesitykset etenevät. Tästä hyvä esimerkki on Suupohjan rata, jonka 113 kilometriä pitkän rataosuuden liikennemäärät ovat olleet vähäiset. Keväällä 2023, pian kolme vuotta sitten, Väylävirasto kertoi, ettei heikkokuntoinen Suupohjan rata kestä liikennöintiä.
Väylävirasto toteaa, että ”radan korjaamisen alustava hinta-arvio on 240 miljoonaa euroa sisältäen radan sähköistyksen.” 240 miljoonaa euroa on paljon rahaa ja kestämätön summa radan käyttömäärillä, huomioiden kaikkien väyliemme korjausvelka. Summa on samaa kokoluokkaa, jolla vuositasolla päällystettäisiin teitä vähintäänkin 3 000 kilometriä ja korjattaisiin nippu siltoja.
Rata on siis suljettu. Se on niin huonossa kunnossa, ettei siinä voi liikennöidä. Samanaikaisesti kuitenkin radan suunnittelu- ja korjaushanke on käynnistynyt. Pidän tätä erikoisena, kun jo vuonna 2017 viranomaiset tulivat lopputulokseen, että radan liikennöitävässä kunnossa pitämiselle ei liikennemääristä johtuen ole perusteita. Suupohjan radalla ei ole henkilöliikennettä ja teollisuuden tarpeet voidaan hoitaa kumipyörillä kuten nytkin.
Meillä ei ole varaa tämänkaltaiseen ”siltarumpupolitikointiin”, jossa kannattamattomat radat yritetään elvyttää. Investoimme jatkuvasti liikenteeseen, joka ei maksa juurikaan veroja eikä rahoita väyliään. Kaikki liikenevät varat pitää laittaa väylähankkeisiin, joilla on merkitystä laajemmalle joukolle yrityksiä ja kansalaisia. Uskon, että valtaosa pohjalaisista haluaisi käyttää tuonkin suunnittelurahan rapistuvien teiden kunnossapitoon.
Kun tulevaisuudessa pohditaan liikenteen verotuksen ja rahoituksen kokonaisuudistusta, pitää rautatieliikenne ottaa enemmän mukaan väyliemme rahoituksen maksajaksi. Verotuloja rautateistä saisi avaamalla ne paremmin toimivalle kilpailulle ja keräämällä enemmän käyttöoikeusmaksuja yksityisiltä operaattoreilta rataverkon käytöstä. Maksut ovat nyt Suomessa selvästi Keski-Eurooppaa alhaisempia. Näin syntyisi jatkuva rahoitusvirta investointeihin ilman VR:n pilkkomista.
Hallitus antoi juuri selonteon valtakunnallisesta liikennejärjestelmäsuunnitelmasta. Vaikka siinä on paljon hyviä elementtejä, rahoitustaso on riittämätön estämään tiestömme rapistuminen. Rahoituksen kuntoon saattamiseksi Suomen tärkein EU-hanke on EU:n seuraava budjettikausi – esimerkiksi sotilaallisen liikkuvuuden nimissä Suomen pitää tavoitella miljardeja.
Isossa kuvassa Pohjanmaalla pitää tavoitella hankkeita, jotka vievät menneiden aikojen sijaan tulevaisuuteen. Näitä isoja hankkeita on Merenkurkun silta. Se olisi kaikkien Pohjoismaiden ja koko Suomen etu. Hanke on mittava ja minä en tule sitä näkemään, mutta maali pitää asettaa riittävän korkealle. Yhteydellä on monta merkitystä.