Ilmajoen kunnan rahatilanne on todella heikko. Yksi tärkeä syy siihen ovat ylimittaiset rakentamiset ja saneeraukset. Tätä kunnan talous ei kestä.
Pakolliset kohteet kunnan vetovoimaisuuden suhteen (mm koulut ja päivähoitopaikat) kyllä ymmärtää, mutta ei tänne palatseja tarvita kunhan perusasiat ovat kunnossa.
Esimerkkejä Ilmajoella ja varmasti muuallakin maakunnassa on paljon. Miksi kaikki vanha pitää raivata pois ja tehdä uutta tilalle? Sanotaan, etteivät nykytilat ole nykyajan vaatimusten mukaisia.
Surkuhupaisa esimerkki tästä on yläasteen saneeraus. Luokkien seinät olivat hyvässä kunnossa ja vaativat vain ulkoista ehostutta. Silti seinät purettiin ja niiden paikkoja vaihdettiin. Aiva suotta. Isompiakin mokia on nähty.
Ilmajokea koskettaa läheisesti myös Seinäjoen koulutuskuntayhtymä Sedun Kurikan yksikön n. 35 miljoonan euron remontti (lehtitietojen mukaan). Ilmajoki on Sedussa 8 prosentin osakkuudella eli pitääkö siihen remonttiin laittaa täältä osakkuuden mukainen summa eli lähes miljoonaa?
Lainarahalla tuokin etenee täysin. Toivottavasti saan vastauksen. Kurikassakin kaikki pannaan maan tasalle ja tehdään uudisrakentaminen.
Kunnan kassavarat vuoden lopussa olivat 64 000 euroa eli palkkojakin piti maksaa miljoonien pikavipeillä.
Säästäväisellä vähävaraisella eläkeläismummulla ja -vaarilla on usein yhtä suuret kassavarat kuin koko kunnalla.
Suu säkkiä myöten tässä pitäisi elää niin kuin kotitalouksissakin. Nuoretkin pröystäilevät ja velalla tekevät isoja satulinnoja. Elävät siinä yhdessä muutaman vuoden ja eroavat.
Ilmajoen kunnan velka on lisääntynyt vuodesta 2009 (2920 euroa/as) vuoteen 2015 (3900 euroa). Kun lainaa oli 2014 vuoden lopussa 48,8 miljoonaa, vuotta myöhemmin se oli 52,7 miljoonaa euroa.
Velanhoitoon menee vuositasolla noin viisi miljoonaa euroa.
Kuntaliiton tilastojen mukaan Suomen 320 kunnasta vuonna 2012 lainaa asukasta kohti oli 49:nneksi eniten ja Etelä-Pohjanmaalla neljänneksi eniten. Karua luettavaa.
Matti Talvitie
Ilmajoki