Varusmiesten harjoitusten suunnitteluun ja toteutukseen tarvitaan lisää resursseja, arvioi Onnettomuustutkintakeskus (Otkes). Kannanotto perustuu juuri valmistuneisiin tutkintoihin, joissa Otkes selvitti varusmiehille viime vuonna Raaseporin Dragsvikissa ja Inarin Ivalossa tapahtuneita onnettomuuksia.
Kummassakin turmassa oli puutteita harjoituksen suunnittelussa, Otkes summaa tiedotteessaan. Moitteita se antaa myös tiimityön puutteista sekä siitä, että päätökset saattavat jäädä liikaa oman harkinnan varaan.
Otkesin johtaja Kurt Kokko myönsi tiedotustilaisuudessa keskiviikkona, että varusmiesten koulutuksen sopiva vaativuus ei ole aivan helppo kysymys.
– Raskaat ja vaativat harjoitukset ovat osa koulutusta, ja ne myös motivoivat varusmiehiä. Silti asiat voi ja pitää tehdä turvallisesti, hän linjasi.
Uudenmaan prikaatin Dragsvikin varuskunnassa Raaseporissa yhdeksän varusmiestä joutui veden varaan viime lokakuussa, kun heidät käskettiin poistumaan veneestä. Heistä yksi, tuolloin 19-vuotias varusnainen, oli veden alla noin kymmenen minuuttia, ja häntä jouduttiin elvyttämään ennen kuljettamista sairaalaan.
Otkesin selvityksessä tuli nyt esiin myös uusia asioita: kyseinen varusnainen oli ollut ennen turmaa onnettomuusrastin alkaessa niin uupunut, että muut ryhmän jäsenet olivat lähes joutuneet nostamaan hänet veneeseen.
Inarin Ivalossa puolestaan kaksi laskuvarjojääkäriä loukkaantui viime vuoden maaliskuussa, kun he tekivät laskuvarjolla hyppyharjoitusta helikopterista. Utin jääkärirykmentin varusmiehet loukkasivat hypyn aikana olkavartensa, ja toinen heistä joutui lykkäämään loppuosaa varusmiespalveluksestaan.
Aselajien rajapinnassa on pulmia
Otkesin Kokko sanoo, että näissä kahdessa onnettomuudessa tuli ilmi pulmia aselajien yhteistyön rajapinnassa.
– Mainitsemme usein tutkinnan päättymisen jälkeen niin sanotun reikäjuustomallin. Harjoituksien laatimisen ja toteutuksen eri vaiheissa oli puutteita: (Dragsvikin) marssi toteutettiin vanhojen harjoitusten pohjalta, tarkistamatta, soveltuivatko esimerkiksi vanhat harjoituskäskyt uuteen harjoitukseen. Veneillä siirtymistä ja rantautumista ei suunniteltu turvalliseksi. Käytännössä rantautumisen turvallisuuden hallinta jää Puolustusvoimissa maalla ja merellä sovellettavien määräysten väliin (kahden aselajin välimaastoon), Kokko arvioi.
Ivalon turma puolestaan tapahtui Ilmavoimien ja Maavoimien yhteisharjoituksessa. Siinä esiin tulivat lentokoneen ja helikopterin käyttökelpoisuuden erot.
– (Maavoimien) laskuvarjojääkärien koulutuksessa käytetään pääsääntöisesti lentokonetta, eikä helikopterille ole esimerkiksi maaharjoittelumallia. Olosuhteet helikopterissa ja lentokoneessa ovat kuitenkin erilaiset, vertasi Ivalon turman tutkinnanjohtaja Janne Kotiranta.
Hiljaista tietoa kadonnut
Otkes katsoo, että Puolustusvoimien henkilöstön vaihtuvuus ja koulutusjärjestelmän muutokset ovat johtaneet niin kutsutun hiljaisen tiedon katoamiseen. Armeijan hierarkkisessa, suorituspainotteisessa kulttuurissa ei Otkesin mukaan välttämättä ymmärretä tai uskalleta ilmaista osaamisen puutteita ja kysyä tarkennuksia saatuihin ohjeistuksiin.
Kurt Kokko korostaa, että vaikka määräykset jäisivät tulkinnanvaraisiksi, ei se saa estää varusmiesten harjoitusten turvallisuutta.
Otkesin mukaan varusmiehet eivät ole varmoja siitä, minkälaisista asioista tai tapahtumista tulisi tehdä ilmoitus.
– Kevään 2023 harjoituksessa varusmiehet olivat joutuneet upoksiin samassa paikassa, eikä tästä ollut tehty poikkeamailmoituksia. Koettiin, että se kuului harjoitukseen ja siitä piti selvitä, Kokko kertoi medialle.
Kokon mukaan syksyllä 2023 onnettomuuteen johtaneessa harjoituksessa oli mukana varusmiehiä, jotka eivät olleet suorittaneet uimakoetta. Ohjeiden mukaan heidän ei olisi pitänyt olla marssilla mukana.
– Ehkä yllättävänä voi pitää Dragsvikin tapauksessa, miten moni asia oli mennyt vikaan.
Otkes suosittaa Dragsvikin tapauksen perusteella Puolustusvoimille kohennusta harjoituskäskyjen laatimiseen, avoimempaan vuoropuheluun ja virheistä oppimiseen. Ivalon turma kirvoitti esimerkiksi suosituksen parantaa turvallisuusjohtamista.
Turman vakavuus jäi aluksi katveeseen
Dragsvikissa tapahtuneen varusmiesten onnettomuuden vakavuus ei käynyt ilmi Merivoimien Uudenmaan prikaatin ensitiedotteesta lokakuussa 2023. Ensimmäisen tiedotteen mukaan varusmies oli joutunut veden varaan ja hänet oli elvytystoimien jälkeen toimitettu sairaalaan.
Myöhemmin ilmeni, että yhdeksän varusmiestä oli määrätty poistumaan kuljetusveneestä, minkä vuoksi he olivat joutuneet liian syvään veteen. Kaikki yhdeksän loukkaantuivat.
Samoin kävi myöhemmin ilmi, että 19-vuotias varusnainen ehti olla hukuksissa kymmenisen minuuttia, hänen sydämensä pysähtyi, mutta hänet saatiin nostettua ylös ja elvytettyä. Nainen joutui onnettomuuden jälkeen toipumaan sairaalahoitoon.
– On tärkeää, että onnettomuudesta tulee ensitiedote, mutta se ei saa olla harhaanjohtava. Olemme tunnistaneet tämän asian ja kehitämme tiedottamista, kommentoi tiedotustilaisuudessa STT:n kysymystä everstiluutnantti Ville Rosenlund. Hän on Puolustusvoimien johtava työ- ja palvelusturvallisuuspäällikkö,
Kurt Kokko ei tiedotustilaisuudessa asiasta kysyttäessä ottanut kantaa siihen, kuinka lähellä suuronnettomuutta tilanteessa oltiin.
– Kuulemisissa tuli selväksi, että henkilöt taistelivat ja kamppailivat vedessä. Muutamien osalta voi sanoa, että jos joukossa ei olisi ollut hyvävoimaisia varusmiehiä, jotka auttoivat toisia, niin muutamalle olisi voinut käydä samalla tavalla kuin yhdelle nyt kävi, Kokko sanoi.