Syksyssä ja alkutalvessa on riittänyt riitasointuja. Poliittiset erimielisyydet luisuvat yhä useammin henkilökohtaisiksi loukkauksiksi, tai ainakin sellaisiksi ne käsitetään. Syytökset sinkoilevat. Sosiaalisen median kaikukammiot vahvistavat torääniä, jotka muuttuvat solvauksiksi.
Pohjalaiset on saatu kirraamaan hammasta sairaala-asioista. Lakeuden ja rannikon asukkaat ovat nokitelleet urakalla toisilleen. Onneksi synkästä sysitalvesta mennään nyt kohti valoa.
Tiukista puheista on välittynyt välillä sellainen kuva, että suomalaiset olisivat jakautuneet kahdeksi tai useammaksi kansaksi kielen, politiikan tai muun elämänkatsomuksen mukaan.
Trendi taitaa olla maailmanlaajuinen, kun katselee viime vaaleja ja äänestyksiä Yhdysvalloissa, Britanniassa tai vaikkapa Itävallassa.
Sanoja ei säästellä, kun eri mieltä olevia, niitä "toisia", leimataan.
Konsensukseen eli sopuun ja yhteisymmärrykseen tottuneessa Suomessa kova riitely on tavatonta.
Sovun historia on kunniakas Suomessa. Jyrkät yhteiskunnalliset erimielisyydet väistyivät toden teolla, kun Suomi joutui talvisotaan. Neuvostoliiton hyökkäys ja itsenäisyyden puolustaminen toivat suomalaiset ennennäkemättömän lähelle toisiaan.
Sovun yhtenä nurkkapalana pidetään työmarkkinajärjestöjen tammikuun kihlausta vuonna 1940. Silloin luotiin malli suomalaiselle sopimiselle, tulopoliittisille kokonaisratkaisuille ja vaikkapa nykyiselle kilpailukykysopimukselle.
Tämä palanen pitää. Työmarkkinajärjestöissä vallitsee harmonia jouluna 2016. Torailu tapahtuu toisaalla.
Pitkään jatkuneessa konsensuksessa on toki myös huonoja puolia; pahimmillaan sopuilu vie jännitteen ja kiinnostuksen koko politiikasta. Yhteiskunta jähmettyy, eikä kehity. Myös jähmeyttä nähdään juuri työmarkkinoilla.
Eri mieltä oleminen on tietysti normaalia vapaassa maassa. Suomen itsenäistymisen ajan historia kertoo kuitenkin, että pahimmillaan eripura ja riitely vievät alaspäin ja jopa tuhoon.
Kaikkein vähiten turhanpäiväinen riitely sopii laajalle Pohjanmaalle, joka saa ensi vuonna juhlistaa merkittävää rooliaan 100-vuotiaassa Suomessa. Itsenäistymisen aikana pohjalaiset eivät kysyneet toisiltaan, mitä kieltä kukin puhuu. Mielessä oli Suomen etu.
Suomessa asiat ovat toisaalta erittäin hyvin. Uutiset maailmalta ovat välillä hyvinkin kaoottisia. Joulutunnelmaa ei helpottanut terrori-isku Berliinin joulutorille. Toivottavasti raakalaismaisuus ei jatku ja vie enempää saksalaisten ja muiden eurooppalaisten joulurauhaa.
Lintukotiajattelu on parasta hylätä myös Suomessa. Maailmasta on tullut entistä arvaamattomampi.
Joulun rauha tulee juuri sopivaan aikaan. Rauhoittuminen perheen ja läheisten pariin tekee meille hyvää.
Itse aion viettää pitämättä jääneen kesälomaviikon joulun jälkeen. Omassa kirjahyllyssäni riittää monta kirjaa, joihin en ole ehtinyt syventyä syksyn kiireiden aikana.
Yhden lupauksen olen tehnyt pojalleni: laitan kännykän kaappiin. Aloitan some-siestan. Sosiaalisen median kohina sammuu viikoksi. Nyt on parasta antaa raikkaan merituulen puhaltaa.
TONI VILJANMAA