Seinäjoen keskustan pysäköintimaksut puhututtavat jälleen.
Tikun nokkaan sen nosti nyt kokoomuksen kaupunginvaltuutetut, joiden aloite ajaa yksityisiltä parkkialueilta tuttua maksutonta ensimmäisen tunnin pysäköintiä kaupungin pysäköintiyhtiö Seiparkin omistamille keskustan pysäköintipaikoille.
Seipark ymmärrettävästi vastustaa aloitetta, sillä avaustunti on yhtiön merkittävin tulonlähde.
Useat kivijalkayrittäjät katsovat, että Seinäjoen keskusta on hiljentynyt, johon osaltaan on vaikuttanut Seiparkin maksullisten pysäköintipaikkojen lisääminen vuonna 2012.
Viimeksi keväällä keskustasta pois muutti Keskusapteekki.
Pois lähteneistä yrityksistä huolimatta tyhjien liiketilojen osuus kaikista Seinäjoen keskustan liiketiloista on alle 6 prosenttia, hiljan julkistettu kaupunkikeskustojen elinvoimamittaus kertoo.
Yrittäjiä keskustassa riittää yhä suhteellisesti enemmän kuin esimerkiksi Tampereella tai Turussa. Tyhjät liiketilat toki täyttyvät helpommin, kun vuokrataso niissä on laskenut.
Näkemys pysäköintimaksujen turmiollisuudesta on yksi osa totuutta. On selvä, että parkkimittariin käytetty raha on nostaa torikahvin ja muiden ostoksien hintaa.
Pysäköintimaksuista huolimatta keskustassa asioidaan aiempaa useammin ja pidempään: Pysäköintimäärät ja -ajat ovat nousseet edelliset neljä vuotta yhteensä yli 10 prosenttia, kertoo Seipark.
Heikko taloustilanne on pikemminkin syypää myynnin laskuun. Kuluttajien ostovoima alkoi polkea paikallaan lähes samaan aikaan, kun kaupunki uudisti pysäköintipolitiikkansa. Useimmat kuluttavat nyt aiempaa vähemmän.
Nämä seikat huomioiden on vaikea nähdä, että paluu osittain ilmaiseen pysäköintiin lisäisi liikkeiden myyntiä ja työllistävyyttä tuntuvasti. Yritys- ja tuloverot tuskin nousisivat menetettyjä pysäköintituloja suuremmaksi.
Kaikki yrittäjät eivät narise, vaan osa peukuttaa maksupaikkoja. Useimmiten he ovat niitä, joiden liiketilojen edessä sijaitsi aiemmin Seiparkin ilmainen pysäköintipaikka.
Ne täyttyivät ennen joko keskustassa työskentelevien tai muissa liikkeissä asioivien autoilla, mikä vei yrityksien omilta asiakkailta paikat.
Enää näitä paikkoja löytyy Anttilan kauppakeskuksen alueelta. Itsekin olen autoni sieltä löytänyt enkä edes Anttilassa käynyt.
Nykytilanne on lähes kaikille kaupungin pysäköintialueiden viereisille liiketiloille tasavertainen – sekä Seiparkin toiminnan edellytys.
Istuvan valtuuston tärkeimpiä strategisia tavoitteita on viedä ydinkeskusta tälle vuosisadalle asukasmäärän ja infran osalta.
Tavoitteesta suurin osa on toteutumassa nyt yksityisellä rahalla.
Keskustaan rakentuu lähivuosina useita kerrostaloja, jotka nostavat alueen asukasmäärän jopa 10 000:nteen.
Suuri osa uusien kiinteistöjen pysäköintipaikoista sijoittuu Seiparkin rakentamiin pysäköintilaitoksiin.
Kiinteistöjen velvoitepaikkojen myötä esimerkiksi Vekselinaukion 10 miljoonan euron parkkiluola rahoittuu ajan myötä pääosin yksityisellä rahalla.
Olisi ajattelematonta vahingoittaa Seiparkin liiketoimintaa nyt, kun se alkaa rakennuttaa keskustan kehittämisen ja rakentamisen kannalta olennaista pysäköintipalettia.
Tämän vuoksi hyvää tarkoittava aloite tuskin toteutuu.
ANTTI JÄRVENPÄÄ