Kolumni

Pyö­räl­lä pääs­tään

Kesä vilkastuttaa pyöräteitä mukavasti. Lomailevalle pyörä on mukava ja huoleton tapa liikkua kesäisessä kaupungissa ja luonnossa. Orastavaa kasvua pyöräilijöiden määrissä on onneksi havaittu myös muina vuodenaikoina ja työmatkoilla.

Ministeritasolla asti on oltu huolissaan pyöräilyn noususta, fillarikommunistit on nähty kaiken pahan alkuna ja syynä Suomen ongelmiin. En voi olla ihmettelemättä kommenttia, koska vaikka pyöräily on yksilötasolla mukavaa ja hyödyllistä, pyöräilyn lisääntymisestä suurimmat hyödyt syntyvät kuitenkin yhteiskunnalle. Yhdelläkään poliitikolla ei tulisi olla syytä väheksyä pyöräilyn vaikutuksia esimerkiksi terveysmenoihin. Helsingin kaupunkisuunnitteluvirasto on laskenut, että yhden euron panostaminen pyöräilyyn tuottaa yli seitsemän euroa takaisin. Suurin osa näistä euroista palautuisi juuri terveysmenojen kautta.

UKK-instituutin mukaan suomalaisten liikunnan puute maksaa 1-2 miljardia euroa. Suomessa tehtävistä matkoista pyöräillään vain 8 prosenttia ja kävellään 21 prosenttia. Koska päivittäisistä matkoista jopa kolme neljästä on alle kymmenen kilometrin pituisia, ovat luvut valitettavan pieniä. Nämä matkat voisi helposti tehdä polkupyörällä, mikäli olosuhteet vain ovat kunnossa. Lukujen valossa pyöräilyolosuhteiden edistämiselle ei pitäis olla sijaa kysymyksille. Terveyshyötyjen lisäksi päästöt vähenevät, parkkitilaa vapautuu muuhun käyttöön ja liikenneruuhkat vähenevät.

Kuulimme toukokuussa Seinäjoella järjestetyssä pyöräilyseminaarissa niistä toimenpiteistä, joita kaupungissa on tehty ja parhaillaan tehdään pyöräilyolosuhteiden parantamiseksi. Paljon olisi kuitenkin vielä tehtävää, mahdollisuuksia riittää. Seinäjoen kaupunki on tiivis ja tasainen. Kymmenen kilometrin säteellä keskustasta asuu paljon ihmisiä, joille pyöräily voisi olla liikenteessä täysin toimiva vaihtoehto.

Jotta auton sijaan valittaisiin pyörä, pitää pyörällä päästä liikkumaan vaivattomasti, nopeasti ja turvallisesti. Siihen tarvitaan pyöräteitä, suoria reittejä asuntoalueilta keskustaan ja työpaikoille. Pyöräilijöitä ei saa Seinäjoellakaan enää kohdella samana sakkina jalankulkijoiden kanssa, vaan pyöräilijät tarvitsevat omat väylänsä. Pyöräilystrategiassa vuosille 2012-2015 oli listattu hyvä tavoitteita, joista valitettavan moni jäi toteutumatta. Tuo strategia pitääkin päivittää ja sen jälkeen siinä asetetut tavoitteet laittaa käytäntöön.

Henna Rantasaari

kaupunginvaltuutettu (vihr)