Rakennuskonservaattori Riina Kangasluoma Kivityö Kasevasta ihailee Pyhän Marian kirkkoa esittävää puupiirrosta 1800-luvun lopulta.
Keskiaikainen kirkko kohoaa talorykelmän keskellä ylväänä. Kuvan vasemmalla laidalla silmä tapaa kellotapulin ja siunauskappelin tornit. Kaupunki ympärillä näyttää eläväiseltä.
Rakennuskonservaattorin äänestä kuultaa harmistus. Että pitikin mennä palamaan, koko Vaasan kaupunki kirkkoineen päivineen vuonna 1852. Puupiirroksen ylväästä näkymästä Vanhassa Vaasassa on jäljellä enää rapistuvat seinät.
Rauniokirkkoa ryhdyttiin vuonna 1912 vaalimaan muinaismuistona, ja sen muurit suojattiin sortumisen estämiseksi. Sen jälkeen kunnostustöitä on tehty monella vuosikymmenellä.
Kangasluoma tuntee rauniokirkon kulmat ja kommervenkit paremmin kuin moni muu.
Hän työskentelee kollegoineen muureilla nyt neljättä kesää peräjälkeen. Hommia on paiskittu toukokuun alusta saakka ja tarkoitus on jatkaa töitä syyskuuhun asti.
Työmaalle ei ole asiaa
Kangasluoma osoittelee siellä täällä kivi- ja tiiliseinässä ammottavia aukkoja. Niistä on laastia, kiviä ja tiiliä rapissut pois.
Hän sanoo, että vesi on kirkolle salakavala ja tuhoisa vihollinen. Siksi korjaustöiden ensisijainen tavoite on estä veden pääsy rakenteiden sisään, sillä vesi tekee jäätyessään seiniin halkeamia.
Rapistuneet tiili- ja kiviseinät ovat tarjonneet monille sukupolville kiehtovan leikki- ja retkeilypaikan. Kirkko on ollut myös uniikki vihkipaikka ja komea kulissi esimerkiksi rippi- ja ylioppilaskuville. Raunioilla on kuvattu ainakin yksi musiikkivideokin.
Kun kirkko nykyisten kunnostustöiden alettua vuonna 2020 aidattiin, moni harmistui, kun raunioille ei ollut enää pääsyä entiseen tapaan.
Kangasluoma kertoo, että vain jokin aika sitten hän joutui hätistämään raunioilta aidan sisään pujahtaneen äidin ja kaksi lasta, jotka olivat halunneet ottaa valokuvia.
– Aidan sisäpuolelle ei saa missään tapauksessa mennä, tämähän on työmaa-aluetta. Rauniot ovat vaaralliset, sillä niiltä putoilee kiviä.
Milloin aidat poistetaan ja korjaus on valmis?
– Sitä on mahdoton sanoa. Kaikki riippuu rahoituksesta ja työn etenemisestä. Rauniot ovat päässeet todella huonoon kuntoon, Vaasan kaupungin museoiden rakennustutkija Outi Orhanen sanoo.
Kukaan ei tiedä, miltä Pyhän Marian kirkko ympäröivine kaupunkeineen tarkalleen ottaen näytti ennen tuhoisaa tulipaloa. Vanhasta Vaasasta ei ole säilynyt yhtään valokuvaa, josko sellaista koskaan edes ehdittiin ottaa ennen paloa. Kun puupiirroksen tekijä Schilmann laati kuvansa 1800-luvun lopulla, Pyhän Marian kirkko oli jo vuosikymmeniä sitten palanut.
Näyttely raunioiden kunnostuksesta
Vanhan Vaasan Pyhän Marian kirkon raunioiden yhteyteen on valmistunut pieni näyttely kunnostustyöhön liittyen.
Vaasan kaupungin museoiden tuottama näyttely on esillä raunioilla ainakin tämän ja ensi vuoden.
Näyttely on nähtävillä kirkon sisällä, suoja-aidalla rajatulla alueella. Esittelytekstit ovat kolmella kielellä, suomeksi, ruotsiksi ja englanniksi.
Vanhoin kuvin ja tekstein esitellään kirkon muuttumista raunioksi ja raunioiden ylläpitämistä sekä korjaamista 1900-luvulla. Lisäksi kerrotaan nykyisestä korjaustyöstä.
Näyttelyssä on esillä myös arkkitehti C.A. Setterbergin piirtämä kirkon dokumentointipiirros vuodelta 1855, eli kolme vuotta Vaasan palon jälkeen. Se on vanhimpia tallella oleva kuva, joka esittää Pyhän Marian kirkkoa palon jälkeen.
