Lauantaina vietämme pyhäinpäivää, jonka teemana on pyhäin yhteys. Hartain hetki on se, kun pappi lausuu kaikkien kirkkovuoden aikana poisnukkuneiden seurakunnan jäsenten nimet ja heille sytytetään kynttilä. Ajattelemme silloin läheisiä ja rakkaita, jotka eivät enää ole keskuudestamme.
Ajattelemme myös nuoria sotilaita, jotka antoivat henkensä isänmaansa puolesta, sekä niitä 7000 sotaorpoa, joista useimmat lähetettiin Ruotsiin pois sodan ja kurjuuden jaloista heidän äitiensä vaikean, mutta rohkean päätöksen ansiosta.
Tutkimusten mukaan vain murto-osa sai pysyviä psyykkisiä vammoja uudessa kotimaassa oleskelusta johtuen. Lapsista pidettiin hyvää huolta ja monet heistä jäivät Ruotsiin myös sodan jälkeen. Ajattelemme myös sodan runtelemasta Ukrainasta paenneita ja tänne muuttaneita uusia ystäviämme, sekä naisia ja lapsia että miehiä, joita päivittäin näemme kaduilla ja kyläteillä. Ajattelemme näiden naisten miehiä ja sotilaita, jotka ovat päättäneet jäädä Ukrainaan puolustamaan maataan häikäilemätöntä vihollista vastaan. Sotilaiden tulevaisuus on epävarma, eivätkä he ehkä enää koskaan saa nähdä vaimoaan ja lapsiaan.
Uskon, että Taivaan Isä suojelee Ukrainan kansaa samalla tavalla kuin Suomea sotavuosinamme.
Hans Ingvesgård
Lapväärtti