Realismin vastakohta on unelmat. Kun unelmat ohjaavat päätöksentekoa, syntyy toimimaton ja kallis lopputulos. Syiden sijaan keskitytään paikkaamaan seuraamuksia. Maan taloudesta ja sen päätöksenteon epärealismista olen kirjoittanut lähes väsyksiin saakka. Vaihteeksi toinen alue, jossa samoin on realismi puuttunut. Tosin tämäkin osaltaan on johtanut talouden kriisiytymiseen.
Suomessa on haluttu olla humaaneja. Valtio sekä lukuisa määrä vapaaehtoisjärjestöjä työskentelee kehitysavun määrän kasvattamiseksi sekä mahdollisimman humaanin maahanmuuttopolitiikan edistämiseksi. Meillä on kymmeniä kehitysapuhankkeita ja varojen kerääminen on tehokasta. Suomesta on tehty houkutteleva maa maahanmuuttajille ja turvapaikanhakijoille. Olemme ulottaneet kattavan sosiaaliturvan ja avustusorganisaatiot auttamaan maahantulijoita.
Toisenlaisia ja pidättyvämpiä maahanmuuttokantoja esittävät on leimattu rasisteiksi ja millä nimellä milloinkin. Kielteisiä puolia on vähätelty, eikä niitä ole haluttu nähdä. Kehitysapuhankkeista monet ovat epäonnistuneet. Rahat ovat menneet hukkaan ja usein aivan eri käyttötarkoituksiin, mihin ne on tarkoitettu. Kannettu vesi ei ole niin sanotusti pysynyt kaivossa.
Maahanmuuton seurauksena esimerkiksi rikollisuus ja varsinkin raiskaukset ovat lisääntyneet. Vieraanvaraisuutta on käytetty väärin. Joukossa on myös työhaluttomia, jotka usein käyttävät hyvää sosiaaliturvaa väärin. Kielteisestä oleskeluluvasta on rakennettu keinotekoinen valitusten vyyhti, jota on tuettu yhteiskunnan varoin. Lopulta karkotuspäätöksen saaneet eivät poistu maasta ja on syntynyt laittomien maassa oleskelevien joukkoja. Epäonnistuneitten kehitysavun ja maahanmuuton taloudellinen vahinko on valtava.
Toki on paljon onnistuneita työperäisiä maahanmuutto tarinoita ja näitä tarvitaan lisää. Itsekin olen ollut auttamassa ja järjestämässä työpaikkoja. Maahanmuuton taloudellinen nettosaldo on kuitenkin vahvasti negatiivinen.
Meillä talous taantuu, mutta samalla julkiset menot ja velka kasvavat, yleislakko uhkaa ja poliittinen vastakkainasettelu syvenee. Maailmassa on epävakaa tilanne, turvallisuus heikkenee, meneillään on useita sotia, ulkoraja Venäjälle on suljettu, jne.
Edessä ovat näitäkin isompi ongelma, joka on maapallon liiallinen väestönkasvu. Tästä seuraa jatkuvasti kasvava ravinnon ja hyödykkeiden kulutus, joka lisää hyödyketuotantoa, joka taas kiihdyttää ympäristö- ja ilmasto-ongelmia. Ympäristön lämpeneminen ja kuivuus tekevät suuresta osasta maapalloa asumis- ja viljelykelvotonta. Tämä yhdessä liiallisen syntyvyyden kanssa johtaa valtavaan väestön muuttoon.
Väestön kasvu on suurinta Afrikassa, ja juuri sieltä muuttoliike Eurooppaan on suurinta. Muuttoon on muitakin syitä. Tällä hetkellä syyt ovat länsimaiden parempi elintaso, sosiaaliturva ja työmahdollisuudet. Nykyään muuttajat ovatkin pääosin nuoria ja etenkin miehiä. Jatkossa muuttoliikkeestä voi tulla hallitsematon ilmiö.
Eurooppa ja tulevaisuudessa etenkin Pohjoismaat tulevat olemaan haluttuja muuttokohteita. Väestö tulee suurelta osin vaihtumaan, uskonnot ja kulttuurit muuttuvat. Varmaa on, että elintaso laskee, koulutustaso laskee, turvallisuus heikkenee. Väestönkasvu ongelma kuitenkin edelleen pahenee.
Historiassa väestönkasvua ovat rajoittaneet taudit ja sodat. Lääketiede pystyy nykyään estämään tappavien tautien leviämisen. Voi kysyä, onko tämä lopulta hyvä vai huono kehitys? Mikä on tulevaisuudessa sotien rooli väestönkehityksessä? Miten syntyvyyttä voitaisiin hillitä, etenkin Afrikassa, tässä haaste lääketieteelle.
Tulevat sukupolvet ovat monien haasteiden edessä. Toivottavasti suomalaisten ja poliitikkojemme realismi paranee edes vähän nykyisestä. Utopiaan, unelmiin ja edunvalvontaan perustuvat päätökset kun lopulta vain ruokkivat kaikkia näitä uhkatekijöitä.
Juhani Viitala
Kauhava