Puun kuoren kilohinnaltaan kenties arvokkain osa jää nykyään hyödyntämättä. Puun kuoresta on jo valmistettu antimikrobisia ja antioksidatiivisia aineita säilömään ja maustamaan elintarvikkeita, mutta kuoresta voisi yhtä lailla irrota yhdisteitä myös rohdosten valmistukseen ja kosmetiikkateollisuuteen.
Aineiden erottaminen hyötykäyttöön vaatii uutta ajattelua ja uusia järjestelyjä esimerkiksi Suomen sahojen ja sellutehtaiden yhteyteen.
–Laboratorio-olosuhteissa homma jo toimii, mutta seuraavaksi tarvittaisiin yrityksiä ja eritoten tuotekehitys- ja investointihalukkuutta testaamaan asiaa teollisessa mittakaavassa, Luonnonvarakeskuksen tutkimuspäällikkö Pekka Saranpää sanoo.
Kuoresta irti esimerkiksi tanniinia ja polyfenoleita
Luke on tutkinut usean vuoden ajan, kuinka nykyisestä hävikistä ja jätteestä on mahdollista jalostaa käypiä raaka-aineita. Polttaminen on tulevaisuudessa vain viimeinen vaihe puun kuoren hyödyntämisessä. Ennen kuin hake menee energiakäyttöön, puun kuoriosan yhdisteet pitäisi saada talteen.
–Euroopan unioni haluaa edistää tätä puun niin sanottua kaskadikäyttöä. Tuon periaatteen mukaan puun ja kuoren polttaminen bioenergiaksi on vihonviimeinen käyttömuoto. Siksi nyt etsitään kuumeisesti vaihtoehtoja, mitä kaikkea hyödynnettävää puussa on.
Kuoren aiempaa tarkempi ja monipuolisempi käyttö edistäisi myös YK:n kestävän kehityksen tavoitteita. Ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi tarvitaan nopeita toimia.
Puun kuorta hyödyntämällä uusiutuvista raaka-aineista valmistettujen tuotteiden määrä kulutushyödykkeissä kasvaisi suhteessa uusiutumattomista luonnonvaroista tehtyihin tuotteisiin.
–Havupuiden kuoren tanniini-polyfenoleilla on täysin mahdollista korvata esimerkiksi monissa liimoissa yleisesti käytettyjä fossiilisia ja haitallisia fenoliyhdisteitä, Saranpää sanoo.
Antioksidantteja pohjoisen puusta
Puun kuori on poikkeuksellisen monipuolinen raaka-aineen lähde ja erityisen rikkaita on pohjoisen olosuhteissa kasvaneiden puiden kuori.
–Se on yksi syy, miksi halusimme viedä myös oman tutkimushankkeemme tulosten testaamisen Pohjois-Suomeen ja tehdä yhteistyötä paikallisten elintarvikeyritysten kanssa, Luken erikoistutkija Tuula Jyske kertoo.
Jyske on perehtynyt erityisesti kuusen kuoressa oleviin bioaktiivisiin yhdisteisiin, stilbeeneihin ja tanniineihin.
–Poronlihatuotteilla testattiin, estävätkö puun kuoresta uutetut tanniinit poronlihan rasvojen hapettumista eli auttavatko ne lihajalosteita säilymään paremmin. Samalla haluttiin selvittää, tuovatko tanniinit esimerkiksi porosipseihin jotain kiinnostavaa eksoottista makua.
Metsäistä makua jälkkäriin
Tutkimushankkeen yhteydessä tanniinipitoisia kuoriuutteita testattiin myös rovaniemeläisen jäätelövalmistajan tuotteisiin. Arctic Ice Cream Factoryn toiveena oli löytää jäätelöön metsäistä makua.
–Tulokset olivat lupaavia, mutta valmiiksi tuotteiksi jalostaminen vaatii vielä testaamista ja tuotekehittelyä, Jyske sanoo.
Kuluu vielä vuosia ennen kuin nyt kehitteillä olevat elintarvikkeet löytyvät kaupan hyllyiltä tai pakastealtaasta.
Niiden on myös läpäistävä myös elintarvikkeiden valmistukselle ja myynnille edellytetyt lupaprosessit.
Riikka Sipilä