Vaasan Hietalahden stadion on näyttävä, kentän kaikille sivuille ulottuva kokonaisuus, johon vuonna 1936 valmistunut puukatsomo tuo historiallista kerroksellisuutta. Näin ihannetilanteessa. Nykyinen vaikutus on pitkälti päinvastainen, kun tv-kamerat osoittavat ottelutapahtumissa lohduttomasti kohti käyttökiellossa olevaa, huonokuntoista katsomoa.
Vaasan kaupungin rakennus- ja ympäristölautakunta antoi elokuussa kaupungille luvan purkaa katsomo halutessaan, suojelumerkinnästä huolimatta. Katsomon säilyttämistä ja kunnostamista jo vuosia ajaneen Pohjanmaan museon ohella ely-keskus valitti päätöksestä. Niinpä keskustelu katsomon kohtalosta jatkuu edelleen.
Kulttuuriarvot ovat tärkeä peruste puukatsomon säilyttämiselle. Yhdessä kentän kanssa se muodostaa esimerkin 1930-luvun jalkapallomiljööstä, joita koko Suomessa on vain kaksi. Näistä toinen on on hiljattain kunnostettu Helsingin olympiastadion.
Kulttuuriarvot eivät kuitenkaan ole pelkkiä kuriositeetteja, vaan niillä on elävä yhteys nykypäivään vaasalaisen jalkapalloyhteisön kautta. Vaasa on merkittävä jalkapallokaupunki ja sen lipunkantaja VPS on monille tärkeä kiinnekohta. Kotipelien ohella se on helppo huomata Vepsun vieraspeleissä, joissa näkee usein eri puolilla Suomea asuvia kannattajia, jotka ylläpitävät suhdettaan Vaasaan seuran kautta.
Vaasan seudun vahva juniorityö antaa olettaa, että jalkapallon ja VPS:n seurayhteisön elinvoima säilyy myös jatkossa. Vaikka katsomon vaikutus tähän ei kenties ole suora, on se materiaalinen muistutus Vaasan mittavista jalkapalloperinteistä, joihin yhä uudet sukupolvet voivat tarttua.
Puukatsomoon on aiemminkin tehty toiminnallisuutta edistäviä muutoksia, mikä lisää uskoa katsomon säilymiseen. Se voi edustaa rakennusaikaansa, vaikkei olisikaan tismalleen samanlainen kuin valmistuessaan. Jos katsomo sen sijaan puretaan, on ennen purkutöitä kyettävä esittämään näkemyksiä siitä, mitä katsomon tilalle rakennetaan.
Hietalahden urheilumiljöö on tärkeä myös Vaasan kaupunkihistorian kannalta. Ensimmäiset jalkapallopelit pelattiin siellä jo 1890-luvulla, kun puuvillatehtaan englantilainen kutomomestari Emanuel Cooper toi lajin Pohjanmaalle. Vaasa oli Turun, Viipurin ja Sortavalan rinnalla maamme ensimmäisiä paikkoja, joissa pelattiin maailman suosituinta urheilulajia. Siten Hietalahti puhuukin kaupungista omaa kieltään ulospäinsuuntautuneena, eurooppalaisten vaikutteiden vastaanottajana.
Puukatsomon kohdalla eriäville kannoille on painavat perusteensa. Päätöksestä riippumatta, puukatsomo on vaasalaisille tilaisuus tutkia suhdettaan kaupunkinsa hienoon historiaan.
Itsetutkiskelun tarpeen voi havaita, kun katsoo Villa Gustafsron tai Palosaaren saippuatehtaan nykytilaa. Ilman sitä on helppo povata samaa tulevaisuutta myös esimerkiksi kruununmakasiinille. Vertailun vuoksi on mainittava, että vastaava rakennus on Tampereella nähty niinkin arvokkaaksi, että se on saanut uutta käyttöä taidemuseona.
Joonas Kananen
väitöskirjatutkija
Vantaa