Venäjän presidentti Vladimir Putin sanoo, että Venäjällä on oikeus iskeä maihin, joiden ohjuksia Ukraina käyttää iskuissaan Venäjälle. Hänen mukaansa Venäjä käytti iskussaan Ukrainaan keskimatkan ohjusta.
Ukrainan ilmavoimat väitti torstaina Venäjän käyttäneen Ukrainassa ensimmäistä kertaa mannertenvälistä ballistista ohjusta. Ukrainan väitettä ei vahvistettu riippumattomista lähteistä, ja useampi länsiviranomainen kiisti sen.
Esimerkiksi yhdysvaltalaisviranomainen sanoi, ettei Venäjä tehnyt iskuaan Dniproon mannertenvälisellä ballistisella ohjuksella, vaan kokeellisella keskimatkan ohjuksella. Hänen mukaansa isku ei ole sodassa käänteentekevä asia, sillä Venäjä on käyttänyt aiemmissa iskuissaan järeämpiäkin ohjuksia.
Jo aiemmin torstaina uutiskanava CNN:lle puhunut länsimainen viranomaislähde kumosi Ukrainan asevoimien väitteen mannertenvälisistä ballistisista ohjuksista.
Britannian pääministeri Keir Starmer sanoi Venäjän käyttäneen iskussa ballistista ohjusta, jonka kantomatka on useita tuhansia kilometrejä. Hän ei kuitenkaan puhunut mannertenvälisistä ohjuksista.
CNN:n lähteen mukaan on toistaiseksi epäselvää, miksi Ukrainan asevoimat väitti ohjusta mannertenväliseksi.
Rakennuksia vaurioitui
Dnipron kaupunkiin tehdyssä iskussa käytettiin Ukrainan mukaan lisäksi useita risteilyohjuksia. Iskuissa vaurioitui rakennuksia ja kriittistä infrastruktuuria. Viestisovellus Telegramissa julkaistun ilmavoimien lausunnon mukaan mannertenvälinen ohjus olisi laukaistu Astrahanin alueelta Venäjältä.
Ilmavoimien tiedonannon mukaan iskussa olisi lisäksi käytetty lentokoneesta laukaistavaa Kinzhal-tyyppistä ballistista ohjusta. Väitetystä mannertenvälisestä ohjuksesta ei kerrottu tarkempia tietoja.
Dnipropetrovskin alueen kuvernööri Serhi Lysak kertoi viestipalvelu Telegramissa, että iskuissa vaurioitui teollisuusrakennus, kaksi asuintaloa ja yhdeksän autotallia. Iskut sytyttivät kaksi tulipaloa. Kuolleista tai haavoittuneista ei ollut tuoreeltaan vahvistettuja tietoja.
Suomen puolustusministeri Antti Häkkänen (kok.) kommentoi Venäjän ohjusiskua STT:lle niukkasanaisesti keskusteltuaan asiasta Ukrainan puolustusministerin Rustem Umerovin kanssa. Hänen mukaansa isku ei lopulta muuta tilannetta mitenkään eikä sitä pidä hätkähtää.
– Venäjällä on pitkäaikainen halu pyrkiä pelottelemaan länsimaita niin, että länsimaat vähentäisivät Ukrainan tukea, jotta Venäjä voisi vallata Ukrainan. Näihin Venäjän pelottelukampanjoihin ei pidä uskoa eikä lähteä mukaan, vaan Ukrainaa pitää päättäväisesti tukea omassa puolustustaistelussaan, Häkkänen sanoi STT:lle puhelimitse.
Uudentyyppinen sotatoimi?
Jos Ukrainan ilmavoimien väite pitäisi sittenkin paikkansa, tekoa voitaisiin pitää merkittävänä eskalaationa Ukrainan sodassa ja siinä käytetyssä aseistuksessa. Mannertenväliset ballistiset ohjukset eli ICBM-ohjukset ovat Venäjän arsenaalin raskaimpia työkaluja, jotka on suunniteltu pääasiassa ydinkärkien kantamiseen.
ICBM-ohjuksia ei ole tiettävästi ennen käytetty sodankäynnissä tavanomaisten taistelukärkien kuljettamiseen. Ukrainan ilmavoimat vahvisti kuitenkin uutistoimisto AFP:lle, ettei Ukrainaan ammutussa ohjuksessa ollut ydinkärkeä.
Ennen torstain iskua ukrainalaismediassa oli spekuloitu sillä, että Venäjä haluaisi uhata Ukrainaa keskipitkän kantaman mannertenvälisellä ballistisella RS-26 Rubezh -ohjuksella. Puolustusalan Defense Express -lehden mukaan Ukrainalla ei tällä hetkellä ole tehokkaita torjuntakeinoja Rubezhia vastaan.
Lehden mukaan Rubezh voi tiettävästi kantaa joko hypersoonista Avangard-liitokärkeä tai enimmillään neljää erillistä MIRV-tyyppistä taistelukärkeä, jotka laukaistaan ohjuksen paluulaitteesta ilmakehässä.
Defense Expressin mukaan Ukrainalla olevat Patriot-järjestelmät soveltuvat huonosti Rubezhin kaltaisen ohjuksen torjuntaan, ja Ukraina tarvitsisikin tähän Yhdysvaltain edistyneempää THAAD-ohjuspuolustusjärjestelmää. Näitä ohjusjärjestelmiä on kuitenkin Yhdysvalloilla itselläänkin vain seitsemän, joista yksi on jo käytössä Israelissa.
Kreml ei kommentoinut väitettä
Kremlin tiedottaja Dmitri Peskov kieltäytyi puhelimitse pidetyssä lehdistötilaisuudessa tuoreeltaan kommentoimasta Ukrainan asevoimien väitettä, että Venäjä olisi käyttänyt ensimmäistä kertaa mannertenvälistä ballistista ohjusta iskussa Ukrainaan. Asiasta kertoivat televisiokanavat BBC, CNN ja uutistoimisto AFP.
Peskov sanoi, ettei hänellä ole asiaan mitään sanottavaa ja että kysymys olisi esitettävä maan asevoimille. Osana lehdistöpuhelua Peskov sanoi, että Venäjä yrittää kaikin keinoin välttää ydinsodan.
– Olemme korostaneet sitä, että osana (ydinase)doktriiniamme Venäjä ottaa vastuullisen aseman ja ponnistelee mahdollisimman paljon tällaisen konfliktin välttämiseksi, Peskov sanoi.
Erilaisten ohjusten käyttö on ollut viime päivinä kuuma peruna Ukrainassa, jonka uutisoitiin saaneen Yhdysvalloilta kauan odottamansa luvan käyttää Yhdysvaltain antamia Atacms-tykistöohjuksia Venäjän alueelle tehtävissä iskuissa.
Useat mediat kertoivat eilen myös, että Ukraina oli ensi kertaa iskenyt Venäjälle brittiläisillä Storm Shadow -risteilyohjuksilla.
Venäjän puolustusministeriö sanoi päivittäisessä tiedonannossaan maan ilmatorjunnan ampuneen alas kaksi brittiläisvalmisteista Storm Shadow -ohjusta.
Zelenskyi: Emme tunnusta aluemenetyksiä
Ukraina ei voi laillisesti tunnustaa Venäjän vuoden 2014 jälkeen miehittämiä alueita osaksi Venäjää mahdollisissa rauhanneuvotteluissa. Näin kertoo Ukrainan presidentti Volodymyr Zelenskyi yhdysvaltalaiskanava Fox Newsin keskiviikkona julkaisemissa kommenteissa. Venäjän presidentti Vladimir Putin käynnisti laajan hyökkäyksen Ukrainaan helmikuussa 2022.
– Emme voi laillisesti tunnustaa mitään Ukrainan miehitettyä aluetta venäläiseksi. Tässä on kyse alueista, jotka Putin miehitti ennen laajaa hyökkäystään, vuodesta 2014 lähtien. Laillisesti emme ole tunnustamassa tätä, Zelenskyi sanoi uutiskanavan haastattelussa.
Kysyttäessä vuonna 2014 miehitetyn Krimin niemimaan kohtalosta Zelenskyi vastasi, että Krim voidaan palauttaa diplomaattisesti eikä Ukrainan tarvitse sotia siitä.
– Emme voi tuhlata kymmeniätuhansia kansalaisiamme, jotka kuolisivat Krimin palauttamiseksi. Ymmärrämme, että Krim voidaan palauttaa diplomaattisesti.
Ukrainan julkilausuttuna tavoitteena sodan alusta lähtien on ollut maan vuoden 1991 rajojen palauttaminen, mikä pitää sisällään Krimin niemimaan. Zelenskyin kommenttien perusteella Ukrainan hallitus näyttää virallisesti luopuneen ajatuksesta, että tämä tavoite voitaisiin saavuttaa sotilaallisin keinoin.
Fox News julkaisi osan haastattelusta jo tiistaina. Silloin Zelenskyi sanoi Ukrainan häviävän sodan Venäjää vastaan, jos Yhdysvallat lopettaa aseavun antamisen.
Yhdysvalloissa maan presidentiksi tammikuussa nousevan republikaani Donald Trumpin on pelätty katkaisevan tai leikkaavan Ukrainan Yhdysvalloilta saamaa sotilaallista tukea. Yhdysvallat on ollut Ukrainan tärkein tukijamaa sen puolustustaistelussa Venäjää vastaan.